Valtuustovuosi 2019-2020

Viime viikolla laitoin hyvinvointilautakunnan kauden pakettiin ja nyt teen saman valtuustovuodelle 2019-2020.

Syksy 19

Alkusyksystä hyväksyimme Partolan asemakaavan muutoksen (nro 252). Kaavalla mahdollistetaan Kauppakeskus Veskan täydellinen uudistuminen ja hotellin rakentaminen nykyiselle parkkialueelle. Hotellihanke on lehtitietojen mukaan jäissä koronan vuoksi. [1] Toivon kuitenkin, että hanke nytkähtää liikenteeseen muutaman vuoden kuluessa. Se olisi samalla askel kohti Partolan “kaupungistumista” ja omaakin visiotani tulevaisuuden Partolasta.

Olemme tällä valtuustokaudella joutuneet jokaisena syksynä tekemään muutostalousarvion. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että rahat on loppu eli on tehty liian tiukka talousarvio tai tulee joitakin yllättäviä kuluja. Tällä kertaa muutostalousarvio koostui monesta asiasta. Isoimpana oli Ylöjärvelle maksettava 1,7 miljoonan euron korvaus lastensuojelun menoista. Tämä tapaus sai minut jälleen kaipaamaan sotea, sillä tässä touhussa ei ole mitään järkeä!

Lain mukaan se kunta joutuu maksumieheksi, ”jossa lapsen sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt.” [2] Jokainen lukija voi miettiä, onko tämän asian objektiivinen päättäminen edes mahdollista. Alkaako sijaishuollon järjestämisen tarve siitä, kun lapsi on ensimmäistä kertaa luvatta poissa koulusta, vai silloin kun vanhempi lähti ensimmäisen kerran baariin ja jätti lapset oman onnensa nojaan – vai oliko se sittenkin toinen tai kolmas kerta.

Oikeudessa asia varmasti ratkaistaan sosiaalityöntekijöiden raporttien pohjalta, mutta ei sekään niin yksiselitteistä ole. Ihmisiä sosiaalityöntekijätkin ovat ja toisella on toinen näkemys kun toisella. Tunnollinen ja tarkka sosiaalityöntekijä voi tulla kunnalle kalliiksi, kun hän huomaa sijaishuollon järjestämisen tarpeet, joita naapurikunnassa ei ole huomattu.

HUOMIO: Nämä edellä mainitut spekulaatiot eivät liity millään tavalla tähän tapaukseen. Kuulin esityksen asiasta kolmeen kertaan: hyvinvointilautakunnassa, kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Kertaakaan ei kerrottu tarkempia syitä itse lastensuojelupäätökseen johtaneista asioista – ja hyvä niin! En siis tiedä, tästä tapauksesta juuri enempää, mitä julkisissa asiakirjoissa on mainittu. 

Jos olen ymmärtänyt, niin vastaavia tapauksia käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa usein. Eli naapurikunnat kinaavat, kuka joutuu maksamaan. Ongelma ei toki kokonaan poistu sote-uudistuksellakaan, mutta koska sote-alueiden välinen muuttoliikenne on huomattavasti harvinaisempaa kuin sote-alueen sisäinen, joten oikeuteen asti menevät tapaukset vähenevät merkittävästi.

Veronkorotus

Valtuusto päätti 0,5 % veronkorotuksesta. Kokoomus, Keskusta, Perussuomalaisten valtuustoryhmä ja Liike Nyt äänestivät vastaan, mutta se ei riittänyt, sillä hävisimme äänestyksen 24 / 19. 

En varmasti ole Kokoomuksessa se kaikkein kovin veronkorotusten vastustaja. En näe automaattisesti punaista, kun puhutaan veronkorotuksesta. Veronkorotus on mielestäni ok, jos sillä paikataan väliaikaisesti kunnan taloutta. Esimerkiksi koronan aiheuttaman talousahdingon korjaamiseksi, voisi veronkorotus 1-2 vuoden määräajaksi olla ihan tarpeellinen toimenpide. Eli nostetaan yhteisvastuullisesti kunnan talous jälleen raiteilleen. 

Veronkorotusten ongelmana on valitettavan usein se, että ne jäävät lähes aina pysyviksi, eikä ole aikomustakaan palata takaisin pienempään veroprosenttiin. Jos talousarviosuunnittelussa löytyykin yllättäviä tuloja, niin silloin mietitään, mihin ne voisi käyttää – silloin ei mietitä, että voisiko veroprosenttia laskea. 

Jos veronkorotukseen joudutaan jatkossa turvautumaan, niin samalla pitäisi linjata, että seuraavan vuoden talousarviota lähdetään suunnittelemaan aiemmalla veroprosentilla. Eli veronkorotus olisi aina ensisijaisesti määräaikainen.

Talousarvio

Talousarvioon lähdettäessä Kokoomuksen tavoitteena oli säästää tasaisesti 1 % kaikilta toimialoilta. Säästö ei olisi kohdistunut henkilöstökuluihin, ja koska henkilöstökulut ovat todella iso osa kunnan menoja, niin todellinen säästö olisi ollut aika pieni. Se olisi kuitenkin ollut selvä signaali sille, että nyt viimein on kunnan talous laitettava kuntoon. Toisaalta, ehkä noilla kuudellatoista äänestyksellä oli vaikutuksensa sille, että kunnanhallitus loi alkuvuodesta 2020 varsin tiukan talousohjelman. Ei siis turhaan vedetty lähes kuusi tuntista kokousta.  

Kevät 2020

Vähäjärven asemakaava muutos (nro 254)

Tämä liippaa jälleen lähelle omaa elinpiiriäni, joten olin aktiivinen asian suhteen. Seurasin tilannetta kaavan eri vaiheissa ja toin mielipidettäni esille eri vaiheissa. Alunperin Hakatie 1:een eli “Minkkitarhoille” suunniteltiin 105 vuokra-asuntoa. Näistä n. 60 olisivat olleet yksiöitä. OAS-vaiheessa omakotiyhdistyksemme oli huolissaan siitä, että alueesta tulee “uusi Kyösti” eli vuokra-asuntojen keskittymä. Me 80-90 luvuilla Pirkkalassa asuneet varmasti muistamme, että Kyösti oli silloin erittäin levoton paikka. Ehdotimme, että puolet asunnoista olisivat omistusasuntoja. Tämä kuitenkin kuitattiin tyyliin, että kaavassa ei määritetä omistussuhteita. 

Noh tämä ei lainnistanut meitä, vaan tutkimme entistä tarkemmin kaavaa. Ehdotusvaiheessa omakotiyhdistyksemme puuttui laajemmin kaavan ongelmiin. Tontille kaavailtiin yhteensä noin 60 autopaikkaa. En itse katso pahalla yksityisautoilun vähentymistä – päinvastoin. Ajatuksena on upeaa, että 50 % asukkaista käyttäisivät julkista liikennettä, eikä näin ollen enemmälle autopaikkoja olisi edes tarvetta. Olen kuitenkin realisti. Jokainen alueen asukas tietää, ettei nykyisillä vuoroväleillä ole realistista odottaa, että tuolla paikalla 50 % asukkaista olisi autottomia. 60 autopaikkaa 105:lle asunnolle olisi tarkoittanut sitä, että lähialueen kadunvarret olisivat olleet täyteen pysäköityjä.

Ihmettelimme myös, että onko oikeasti 60 vuokrayksiölle kysyntää tuolla alueella.

No lopulta tämäkin kaava tuli valtuustoon ja ilokseni huomasin, että asuntojen määrä oli lähes puolittunut ja ne kaikki olivat perheasuntoja. Tämä on fiksua, kahdestakin syystä. Pirkkalassa on huutava pula vuokraperheasunnoista ja toisekseen lähes naapuriin suunnitellaan valtavaa koulukeskusta. Koulukeskukseen olisi näillä näkymin tulossa myös iso päiväkoti, joten mikä on parempi paikka perheasunnoille kuin Hakatie 1.

Valmistauduin valtuustossa pitämään mahtipontisen kiitospuheen siitä, että on hienoa kun kaavoitus aidosti kuuntelee lähialueen asukkaita. Noh arkkitehdin esityksessä vedettiin matto alta tämän kiitospuheen osalta. Arkkitehti kertoi, että rakennuttaja sekä ARA olivat keskinäisissään neuvotteluissa päätyneet tähän ratkaisuun – se siitä kuntalaisten kuulemisesta.

Strateginen yleiskaava

Kuten pari viikkoa sitten kirjoitin Pirkkalan Strateginen yleiskaava, niin minusta kaava oli varsin hyvä ja toivoin sen hyväksymistä. Lopulta kaava hyväksyttiin lähes yksimielisesti, vaikka soraääniäkin kuului.

Keskustelut “yllättäen” karkasivat ratikkaan. Ratikka on tässä vaiheessa sellainen asia, etten millään pysty omaa kantaani siihen sanomaan. En tiedä paljonko se maksaa – en myöskään tiedä miten vaihtoehtoinen joukkoliikenne järjestetään ja paljonko se maksaa. En myöskään tiedä kuinka täyteen Naistenmatkantie tulisi rakentaa, jotta ratikka kannattaa. Kaikista edellä mainituista asioista maalaillaan uhkakuvia, mutta faktan puhujia ei juuri näy. Ja siihen on ihan selvä syy – faktaa ei vielä ole.

Ratikka jakaa kuntalaiset ja veikkaan, että se on ensi keväänä isoin vaaliteema. Oma kantani ratkeaa sitten, kun olen saanut tarpeeksi tietoa. Toivottavasti sitä tulee ennen vaaleja, jotta ei tarvitse tuppisuuna olla.

Aloitteet

Aloitteita tuli valtuustovuoden aikana 11 kappaletta ja vauhti kiihtyi loppua kohti. Veikkaan ensi valtuustovuodelle yli 20 aloitetta. Se on nääs vaalit keväällä!

Aloite on ihan kiva vaikuttamisen väline ja tykkään itsekkin konkreettisista aloitteista. Tälläkin valtuustokaudella on näitä hyviä aloitteita tullut. Esimerkiksi Sikojoelle parkkipaikka ja kuntoportaat Kurikkaan ovat olleet hyviä ja konkreettisia aloitteita.

Valitettavasti jotkut aloitteet haiskahtavat kuitenkin sellaisilta, että aloitteen ainoa tarkoitus on saada nimi lehteen. Pirkkalainen julkaisee uudet aloitteet lähes järjestäen. Minä en veronmaksajana oikein välitä turhista aloitteista. Pelkkä aloitteiden valmistelu vie joskus kohtuuttoman paljon viranhaltijoiden resursseja – saati sitten jos ne toteutetaan. Pirkkalalla on paljon muitakin rahareikiä, kun aloitteiden valmistelu, joten toivoisinkin, että ensin keskusteltaisiin viranhaltijoiden kanssa ideasta. Vasta keskusteluiden jälkeen tehtäisiin aloite, jos se vielä viranhaltijan kanssa käydyn keskustelun jälkeen tuntuu järkevältä. Jokisen Anttikin Pirkkalaisesta voisi ottaa tästä koppia ja lopettaa aloitteiden automaattisen julkaisemisen.

Lähteet

[1] Korona laittoi hotellihankkeen jäihin, mutta suuria suunnitelmia riittää – ”Partolan tarina on vielä kesken” – Tamperelainen 12.05.2020: https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1800484

[2] Lastensuojelulaki16 a § (12.2.2010/88) Lastensuojelun kustannuksista vastaava kunta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

Lisäksi lähteenä on käytetty valtuuston pöytäkirjoja