Viime päivinä on nostettu tyhjän äänestäminen yhdeksi ihmiskunnan suurimmista rikkomuksista. Jotkut jopa kehottavat äänestämään Kokoomusta tyhjällä äänestyslipukkeella seuraavissa kuntavaaleissa. Tästä suivaantuneen avasin viimeisen vuodenajalta kaikki Pirkkalan valtuuston pöytäkirjat ja avasin Excelini. Katsotaan, kuka sitä tyhjää oikeasti äänestää. Lopussa yritän hiukan avata, miksi tyhjää ylipäätään äänestetään.
Äänestykset
Mittausajanjaksolla käytiin valtuustossa seuraavat äänestykset:
21.09.2020 MAL4 sopimuksen hyväksyminen: ”Valtuusto ei hyväksy MAL-sopimusta, koska valtion ehtona rahoituksen saamiselle on sitoutuminen sopimuksessa oleviin kohtiin.”
19.10.2020 / 1 Linnakallion kaava: Valtuusto jättää asian pöydälle.
19.10.2020 / 2 Linnakallion kaava: ”Kurikkakallion kohdalle merkitty T-1 korttelialueen alueet 1-3 merkitään merkinnällä SE eli selvitysalue, kuten myös Jasperintien varteen merkitty” toimitilarakennusten korttelialueen KT-1 kortteli numero 1. Lisäksi tarkastetaan ko. korttelialueen korttelien 1 ja 2 välinen raja, siten, ettei se vaaranna idästä Jasperinojaan laskevan noron toimintaedellytyksiä.
09.11.2020 / 1 Hulevesimaksun käyttöönotto
09.11.2020 / 2 Tampereen rautiotien yleissuunnitelma
07.12.2020 / 1 Talousarvio: ”Esitän talousarviovaltuustossa 30 000€:n tulevalle vuodella ja vastaava summa tulevalle vuodelle, lisäystä hyvinvointilautakunnan, lasten ja nuorten koulutuksen tulosalueelle TA s.47-50. Esitys tähtää Hyrsingin koulutalon opettajaresurssin säilyttämiseen nykyisellään lukuvuonna 2021-2022 ja käytännössä siirtävän sivulla 48 mainitun Hyrsingin koulutalon muuttamista lastentaloksi 5-6 luokan osalta vuodella eteenpäin.”
07.12.2020 / 2 Talousarvio: ”Esitän, että vuoden 2021 budjettiin osoitettu 70 000 euron määräraha ratikan jatkosuunnitteluun yhdyslautakunnan osuudesta poistetaan.”
25.01.2021 Hallintosäännön hyväksyminen: palautetaan valmisteluun.
08.02.2021 / 1 Pirkkalan Ilmastotiekartta 2030: Teema 2 – Uudistuva energiatuotanto ja rakennukset – Tavoite 2.3 muutetaan muotoon: Puurakentamisen osuus nostetaan 20 %:iin asuntotuotannosta ja rakentamisen elinkaaripäästöt vähenevät.
08.02.2021 / 2 Pirkkalan Ilmastotiekartta 2030: Kohdasta 4.2. kappaleesta 1 poistetaan neljä viimeistä sanaa ”ja haja-asutuksen leviämisen estämisellä”.
08.02.2021 / 3 Eeva Uskalin valtuustoaloite: Pirkkalan liittyminen ”Syrjinnästä vapaa alue” – kampanjaan ja Pride-liputus: ”Valtuusto käy lähetekeskustelun Eeva Uskalin valtuustoaloitteessa tarkoitetun asian valmistelusta.”
19.04.2021 Hallintosäännön hyväksyminen: ”Esitän että maankäyttöinsinöörin toimivallan 1) kohtaa ei muuteta eikä kunnanhallitukselle lisätä toimivaltaa kiinteistötoimitusten osalta.”
Yhteenveto
Vuoden aikana oli siis 12 äänestystä. Valtuusto oli kaikkina kertoina täysimääräinen, mutta 3 kertaa valtuutettu oli poissa äänestyshetkellä. Yhteensä ääniä annettiin 513.
359 (70%) kertaa painettiin JAA nappia, 134 (26%) kertaa EI nappia ja tyhjää äänestettiin 20 kertaa (4 %).

Äänestyskäyttäytymisissä on eroja
Kokoomus ja Demarit ovat selkeästi olleet esityslistan takana ja äänestäneet pääsääntöisesti esityslistan mukaisesti. Vihreät ja Vasemmisto seuraa hiukan perässä.
Liike Nytillä, KD:lla ja Keskustalla on selkeästi eniten haluja muuttaa Pirkkalan nykyistä linjaa. Perussuomalaiset äänestävät yhtä usein JAA kuin EI.
Paljon puhutussa tyhjän äänestämisessä, Perussuomalaiset hallitsevat, sillä he äänestivät keskimäärin tyhjää joka neljännessä äänestyksessä. KD on 12,5 prosentillaan tiukasti kakkosena ja Vihreät nappaavat pronssia tässä kisassa.
Valta kansalle ryhmä oli yhdessä kokouksessa, jossa äänestettiin, mutta ryhmän valtuutettu oli poissa äänestyshetkellä.
Miksi äänestetään tyhjää
Tyhjän äänestäminen ei suinkaan tarkoita sitä, ettei olisi kantaa käsiteltävään asiaan. Usein tyhjä ääni on protestiääni niin valtuustosalissa kuin vaalikopissakin. Esimerkiksi Pirkkalan Perussuomalaiset äänestivät kaikki tyhjää MAL4 sopimuksesta äänestettäessä. Syyksi he kertoivat, että sopimus oli liian ratikkamyönteinen.
MAL4 sopimus ja elpymispaketti
MAL4 sopimuksella ja elpymispaketilla on yhteistä. Molempia sopimuksia on neuvotellut todella moni taho. Nämä eri tahot sitten hyväksyvät sopimuksen tahoillaan ja jos joku lipeää, ei sopimusta synny. En tiedä Perussuomalaisten tarkempia motiiveja siihen, miksi he äänestivät tyhjää mieluummin kuin EI. Voisin kuitenkin arvata, etteivät he olisi olleet valmiita kaatamaan koko sopimusta ja näkivät siinä paljon hyvääkin. Ehkä myös Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ajateltiin samalla tavalla, kun he päättivät äänestää tyhjää.
Kokoomuksen tyhjä arpa
Aluksi pidin todella tyhmänä Kokoomuksen päätöstä äänestää tyhjää, mutta ymmärrän kokoajan paremmin ja paremmin, miksi he näin tekivät. Itse toki edelleenkin olisin tehnyt tästä omantunnon kysymyksen ja edustajat olisivat saaneet päättää kantansa itsenäisesti.
Jos kysyn ihmisiltä, mitä Kokoomus ajaa, niin monen suusta voisi tulla vastaus: ”yritysten asiaa ja tiukkaa taloudenpitoa”. Nämä asiat olivat pahasti ristiriidassa elpymispakettikysymyksessä. Yritysjärjestöt sanovat, ettei pakettia saa missään tapauksessa kaataa, kun toinen puoli huutaa tarkan taloudenpidon perään. Eduskuntaryhmä oli siis todellakin puun ja kuoren välissä. Mitä tahansa siellä ryhmäkokouksessa olisikin päätetty, niin vähintään puolet kannattajista olisivat suuttuneet. Voi olla, että tyhjällä arvalla suututettiin vähemmän kun EI tai JAA päätöksellä tai sitten ei.
Lopuksi
Itsekin olen muistaakseni äänestänyt 2 kertaa tyhjää ja molemmissa tapauksissa olen protestoinut päätöstä tai päätöksenteko tapaa. Pidän jatkossakin tyhjän työkalupakissani, mutta tuskin sitä tulen käyttämään jatkossakaan kovin usein.
Mutta jos siis sinä pirkkalalaisena edelleenkin pohdit tyhjän äänestyslapun jättämistä, niin ei sinun ainakaan kannata Kokoomuksen ääntä jättää antamatta.
Aineisto
Alta voit ladata äänestystilastot. Nämä olen kaivanut valtuuston pöytäkirjoista vuoden ajalta. Yritin olla tarkka, mutta virheitä saattaa olla. Tuskin kuitenkaan merkittäviä.
Muutama asia jotka on syytä huomioida. Valtuutetut taulukossa on laskettu poissaolot mukaan tilastoihin. Armi Kärki on näissä laskelmissa laskettu kokoajalta Demariksi, vaikka hän olikin osassa äänestyksissä omassa ryhmässään. Marjo Vuorenmaa on laskettu Kokoomuksen tuloksiin, koska hän oli äänestäessään vielä Kokoomuksen listalla.
01.05.2021. Perusuomalaisten Ahtiainen jääväsi itsensä kahdesta ilmastotiekarttaa koskevasta äänestyksestä, koska toimi Hinku-valiokunnan puheenjohtajana. Jos nämä äänet muutetaan JAA ääniksi, Perussuomalaisten tyhjien äänten prosentti tippuu 18,5 prosenttiin ja Ahtiaisen henkilökohtainen tyhjien äänten prosentti tippuu 16,7 prosenttiin.
Vastaa