esittäjältä Kun kerron olevani ehdolla aluevaaleissa, saan yleensä vastaukseksi kysymyksen, mitkä ihmeen aluevaalit? Kyse ei suinkaan ole siitä, että minun ympärilläni olisi erityisen valveutumattomia ihmisiä. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan jopa 68 prosenttia vastaajista on melko tai erittäin huonosti perillä siitä, mistä aluevaltuustoissa päätetään [1]. Jotta voi äänestää, olisi kiva tietää, mistä äänestää, joten yritän nyt hiukan avata, mistä aluevaaleissa on oikein kyse.
Mikä muuttuu?
Nykyisin kunnat järjestävät ja maksavat itse sosiaali- ja terveyspalvelut.
Vaativan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palvelut tuottaa sairaanhoitopiirit. Alueen kunnat ovat sairaanhoitopiireissä jäseninä. Heillä on edustus sairaanhoitopiirin valtuustossa ja muissa toimielimissä. Sairaanhoitopiirin päättäjät ovat kunnanvaltuuston valitsemia, mutta samalla he ovat myös jonkun puolueen mandaatilla. Kunnan ja puolueen edut saattavat joskus olla ristiriidassa ja se tekee hommasta haasteellisen.
Sairaanhoitopiirin rahoitus tulee jäsenkunnilta. Kunnat maksavat pääosin omien kuntalaistensa erikoissairaanhoidon.
Pelastustoimen osalta kunnat maksavat viulut, mutta varsinaisen toiminnan järjestää alueellinen pelastuslaitos. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pelastuslaitos lähettää laskun ja kunnat maksavat kiltisti.
Kaikki kuitenkin muuttuu vuoden 2023 alussa, sillä silloin kunnat eivät vastaa enää sosiaali- ja terveyspalveluista, eivätkä pelastustoimesta. Myös sairaanhoitopiirit lakkaavat olemasta.
Pelastustoimen osalta muutos ei ole iso, koska käytännössä ainoastaan rahoitus muuttuu. Sosiaali- ja terveyspalveluissa muutos on kuitenkin niin valtava, että niiden suhteen saatetaan olla vielä kummissaan.
Alla lueteltuna palveluita esimerkkeineen, jotka konkreettisesti siirtyvät hyvinvointialueille.
- Perusterveydenhuolto (terveyskeskukset)
- Erikoissairaanhoito (TAYS)
- Sairaalapalvelut (terveyskeskusten ja TAYSin vuodeosastot)
- Hammashoito
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut (Pitkäniemi)
- Äitiys- ja lastenneuvolat
- Aikuissosiaalityö
- Lastensuojelu
- Vammaispalvelut
- Ikääntyneiden asumispalvelut
- Kotihoito
- Kuntoutus
- Palo- ja pelastustoiminta (paloasemat, VPK, ambulanssit)
- Koulukuraattorit ja -psykologit
Lähde: [2]
Raha
Kaikki riippuu lopulta rahasta. Jos rahaa on, voidaan järjestää laadukkaita palveluita. Jos rahaa ei ole, niin ei voida järjestää laadukkaita palveluita.
Nykyisin tuloverosta suurin osa menee kunnille, mutta 01.01.2023 jälkeen näin ei enää ole. Esimerkiksi Pirkkalan veroprosentti on tällä hetkellä 20,5. Vuonna 2023 sen arvioidaan asettuvan 8 prosentin tietämille. Erotus menee valtiolle, josta se uudelleenjaetaan hyvinvointialueille. Hyvinvointialueille ei ole tulossa verotusoikeutta ainakaan tässä vaiheessa.
Aluevaalit 2022
23.01.2022 järjestetään historian ensimmäiset hyvinvointialuevaalit (ennakkoäänestys 12.- 18.01.2022). Aluevaaleissa noudatetaan totutusti d’Hondtin menetelmää eli suhteellista vaalitapaa. Samaa vaalitapaa noudatetaan mm. kunta- ja eduskuntavaaleissa.
Pirkanmaan aluevaaleissa valitaan 79 valtuutettua. Vaalikelpoisia ovat kaikki, ketkä ovat kirjoilla pirkanmaalaisessa kunnassa 03.12.2021. Vaalikelpoinen voi äänestää ja asettua ehdolle. Äänestää voi ketä tahansa alueen ehdokasta, joten ei tarvitse tyytyä vain oman kunnan ehdokkaisiin.
Suurin osa ehdokkaista asettuu ehdolle puolueiden listoilla, mutta kuka tahansa vaalikelpoinen voi lähteä ehdolle myös, jos kerää 50 kannattajakorttia ja perustaa valitsijayhdistyksen. Toki valitsijayhdistyksen kautta läpimeno on d’Hondista johtuen hyvin epätodennäköistä.
Pirkanmaalla puolueet saavat kukin asettaa ehdokkaita 1,25 kertaisesti valittavien valtuutettujen määrän eli 98 ehdokasta. Lähes kaikki puolueet tulevat asettamaan täydet listat.
Aluevaltuusto
Aluevaltuusto aloittaa toimintansa maaliskuussa 2022. Ensimmäisessä vaiheessa valtuusto valitsee mm. hyvinvointialuejohtajan sekä määrittää mitä toimielimiä (esimerkiksi lauta- tai valiokuntia) hyvinvointialueelle tulee.
Tämän jälkeen valtuusto, hallitus ja perustetut toimielimet valmistelevat ja päättävät mm. strategian, hallintosäännön sekä laativat talousarvion ja taloussuunnitelman vuodella 2023. Varsinainen toiminta siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle 01.01.2023.
Maakuntavaltuusto
On olemassa myös maakuntavaltuusto (maakuntien liitto), jossa itsekin vaikutan tällä hetkellä. Maakuntavaltuusto on täysin eri asia, kun hyvinvointialue ja se toimii rinnalla ainakin tämän vaalikauden loppuun.
Maakuntavaltuustoon valitaan valtuutetut samalla tavalla mitä sairaanhoitopiiriin. Jokaisella kunnalla on asukaslukuun suhteutettu määrä paikkoja. Minäkin edustan sekä kuntaa että puoluetta. Toivottavasti ei tarvitse tehdä valintaa näiden kahden väliltä.
Maakuntavaltuuston kaksi tärkeintä lakisäänteistä tehtävää on jakaa Euroopan aluekehitysrahat sekä tehdä maakuntakaava. Maakuntien liitot ovat myös olleet vahvasti mukana kehittämässä sote-uudistusta, mutta kun uudistus nyt tulee, niin se tehtävä poistuu.
Kunhan aluevaltuuston alkusekaannuksesta selvitään, niin jossakin kohtaa nousee varmasti keskusteluun se, että maakuntavaltuustot lakkautetaan ja toiminta siirtyy aluevaltuustoille.
Tärkeät vaalit!!!
Koska monikaan ei tiedä, mistä näissä vaaleissa on kyse, niin myös vaalien arvostus on vähäistä. Yleisesti ennustetaankin, että äänestysprosentti jäänee alhaiseksi. Näin ei kuitenkaan tulisi käydä, sillä nämä ovat todella tärkeät vaalit ja meidän ehdokkaiden velvollisuutena on viedä tuo viesti hyvinvointialuelaisten tietoisuuteen.
Pari hyvää syytä äänestää:
- On tärkeää, että apua saa silloin, kun sitä tarvitsee. Aluevaltuusto päättää mm. siitä, missä palvelut sijaitsevat. Palveluverkko tulee suunnitella terveellä pirkanmaalaisjärjellä!
- Hyvinvointialueella liikkuu paljon rahaa. Esimerkiksi Pirkanmaan osalta arviodaan, että vuoden 2023 budjetti olisi yli 2 miljardia euroa [3]. Pirkanmaalaisjärkeä tarvitaan myös silloin, kun rahaa jaetaan!
Aki Hepokorpi 
Hyvä Aki 🤙
TykkääLiked by 1 henkilö
Sinäkin varmasti nyt tiedät, mihin olet lähtenyt mukaan 😉
TykkääTykkää