Ratikka Pirkkalaan? – osa 2

Seuturatikan yleissuunnitelma valmistui helmikuussa 2021 ja se tulee tiedoksi valtuustoon maanantaina 22.03.2021. Asiasta ei siis päätetä yhtään mitään tällä kertaa, mutta koska vaalit kolkuttelee, niin keskustelua varmasti tulee. Kokoukseen valmistautumisen yhteydessä kirjoittelin muutamia ajatuksia ylös. Ohessa yleissuunnitelmasta lainauksia + omat kommentit asiaan.

Runkolinja

“Maakuntakaavan mukaisesti Tampereen ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmä perustuu vuonna 2040 lähijunaliikenteen, raitiotien ja bussien muodostamaan kokonaisuuteen. Liikennejärjestelmän runkona toimii raitiotie, jota bussiliikenne täydentää.”

Tampereella ja maakuntakaavassa on siis jo päätetty, että raitiotie tulee olemaan seutukunnan runkolinja. Pirkkalalla ei ole tähän asiaan nokan koputtamista. Pirkkalassa siis ratkaistaan tulevaisuudessa, ylettyykö ”liikennejärjestelmän runko” Suupalle asti vai ei.

Joukkoliikenteen houkuttelevuus

“Raitiotien suunnittelemisessa käytettäväksi ja houkuttelevaksi on lähdetty liikkeelle joukkoliikennekonsultti Samuel Roosin periaatteista, joiden mukaisesti joukkoliikenteen kysyntä ja kannattavuus riippuvat järjestelmän käytettävyydestä ja houkuttelevuudesta. Houkuttelevassa järjestelmässä tarjonta on riittävä, eli vuoroväli on riittävän tiheä, liikennöintiajat palvelevat hyvin käyttäjiä ja istumapaikkoja on riittävästi. Matkan hinta vaikuttaa myös halukkuuteen käyttää joukkoliikennettä, ja sen tulisi olla kilpailukykyinen muihin liikkumismuotoihin verrattuna.”

“Matkan eteneminen on myös tärkeä osa joukkoliikenteen houkuttelevuutta. Kokonaismatka-ajan, joka muodostuu kulkuneuvon nopeudesta, vaihtoajoista ja liityntämatkoista, ei tulisi olla liian pitkä verrattuna vastaavaan matkaan henkilöautolla. Siksi esimerkiksi liiallinen pysäkkien määrä vähentää raitiotien houkuttelevuutta. Lisäksi koettu matkan eteneminen vaikuttaa matkan houkuttelevuuteen. Matkan tulisi edetä koko ajan matkan pääkulkusuuntaa kohti, sillä kaikki ylimääräiset koukkaukset pidentävät matkan tuntua. Sama periaate pätee liityntämatkoihin ja pysäkille kävelemiseen: kahdesta lähes samalla etäisyydellä olevasta pysäkistä valitaan tavallisesti se, jonne kuljetaan matkan kulkusuuntaan.”

Itse kuljin työmatkat pitkään julkisella liikenteellä, mutta vaihdoin takaisin omaan autoon liian pitkän kokonaismatka-ajan ja heikon matkustusmukavuuden vuoksi. Eniten vaikutti kokonaismatka-aika, joka piteni huomattavasti sen jälkeen, kun lapset menivät päiväkotiin. Lasten päiväkotiin vieminen ja hakeminen bussilla liikkuen meni liian hankalaksi. Olen kyllä ajatellut siirtyä takaisin joukkoliikenteeseen, kunhan lapset siirtyvät kouluun ja kulkevat koulumatkansa itsenäisesti. Toivottavasti joukkoliikenteen matkustusmukavuus on tuolloin paremmalla tasolla. En tykkää matkustaa täyteen ahdetussa bussissa. Isommassa kuvassa näen, että Pirkkalan tulisi olla suurimmaksi osaksi sellainen alue, jossa perheet pärjäävät yhdellä autolla ja perheettömät tulevat toimeen ilman autoa.

Yleissuunnitelma ei ihan heti vanhene

“Yleissuunnitelma ei tähtää raitiotien välittömään rakentamiseen, vaan varmistaa ettei raitiotien rakentaminen myöhemmin esty. Selvitys palvelee maankäytön suunnittelua, kaavoitusta, liikennejärjestelmän kehittämistä ja kunnallistekniikan suunnittelua.”

Voi olla, että vuosi 2025 on vielä aikainen aloittaa raitiotien rakentamista Pirkkalaan, mutta tämä suunnitelma ei mene silti hukkaan. Todennäköistä on, että joskus raitiotie tulee myös Pirkkalaan, koska kyseessä on joka tapauksessa Tampereenseudun joukkoliikenteen runkolinja. Onko se vuosi sitten 2025, 2030, 2040, 2050 vai jotain muuta, onkin sitten vaikeampi kysymys. Suunnitelmaan käytetty raha ei siis mene hukkaan. 

Pysäkkien nousijamäärät (katso kuva yltä)

Huomio Vaitista. Vuorokautinen nousumäärä yli 500. Tämähän ei pidä millään paikkaansa. Veikkaan, että tähän on seuraava syy. Kun itse käytin aktiivisesti bussia, käytin sovellusta, josta näkee reaaliajassa, missä bussi milloinkin kulkee. Todella usein 1 B bussi ei näkynyt tässä kartassa. Uskon tämän johtuvan siitä, että bussin gps ei ollut päällä. Arvaukseni on, että yleissuunnitelman pysäkkinousut on mitattu tätä gps ominaisuutta hyödyntäen, ja että näiden ”pimeiden” bussien nousut on kaikki kirjattu Vaittiin. Tämähän tarkoittaa sitä, että Pirkkalan muiden pysäkkien todelliset luvut ovat hiukan korkeammat, kun Vaitin pysäkin nousut jyvitetään muille pysäkeille.

Raitiotien vaikutus bussilinjastoon

Monesti somessa törmää lauseeseen: “ratikka palvelee vain pientä osaa kuntalaisia”. Itse uskon, että ratikan tultua, joukkoliikenne palvelee paljon paremmin ja laajemmin kuntalaisia mitä nykyään. Jo yleissuunnitelmassa on osoitettu bussiliikenne Vähäjärveltä ja Takamaalta sekä Toiviosta vaihtopysäkeille. Eiköhän nuo nuolet tule lisääntymään tulevaisuudessa ja syöttöliikenne järjestyy lähes koko Pirkkalasta.

Pysäkit

Pirkkalaan on tällä hetkellä suunnitteilla 5 ratikkapysäkkiä: Partola, Pakkala, Nuoliala, Haikka ja Suuppa. Määrä on toki vähäinen, kun verrataan nykyiseen kahdeksaan pysäkkiin: Suuppa x2, Kurikka, Haikka, Killo, Nuolialan koulu, Hannunpolku ja Pakkalankulma. Nykyisistä pysäkeistä voi heti karsia turhina Suupan toisen pysäkin ja Killon pysäkin. Yksi lisäpysäkki parantaisi mielestäni tilannetta, eikä se pidentäisi liikaa matka-aikaa. Ehkä Haikkaan ja Kurikkaan omat pysäkit? 

Alueiden kehitys

“Raitiotie mahdollistaa elinkeinotoiminnan kehittämistä ja kadunvarsiliiketoiminnan kasvattamista pysäkkiympäristöissä.”

Tässä on yksi asia, mikä herättää toisissa vastustusta, kun toiset taas tykkää. Itse en pidä pahana, että Naistenmatkantien varteen tulee kauppoja ja palveluita. Todennäköisesti kaikki pysäkit houkuttelevat vähintään yhden ruokakaupan, jos kunta vaan sen mahdollistaa. Varmasti monet ottavat tämän kehityksen innolla vastaan, mutta toiset taas haikailevat maaseutumaisen Pirkkalan perään.

Vaikutukset kiinteistötalouteen

“Kiinteistötalouden vaikutukset perustuvat raitiotievarren maankäytön potentiaalialueiden toteutumiseen. Arvonnousu aiheutuu maankäytön tehostumisesta ja alueiden kaavoittamisesta, mitä raitiotie edistää. Selvityksessä ei ole erikseen arvioitu raitiotien puhdasta vaikutusta alueiden toteutumiseen.” 

“Luvut ovat karkeita pyöristyksiä. Selvityksissä tavoitteena oli vaihtoehtojen vertailu.”

Ei siis ainakaan vielä kannata antaa kovin suurta painoarvoa kiinteistötalouden vaikutuksien arvioinnille. Tähän tulee varmasti hankesuunnitelman myötä parempaa dataa, kun pääsemme vertailemaan, miten Tampereella alueet ovat kehittyneet ratikkareitin varrella ja sen ulkopuolella.

Maankäyttösopimukset

“Maankäyttösopimukset eivät ole Pirkkalassa merkittävä tulonlähde.”

Maankäyttösopimukset eivät voi ollakaan merkittävä tulonlähde, kun niitä ei käytännössä tehdä lainkaan. Toivottavasti tähän tulee parannusta tänä keväänä, kun uusi asunto- ja maapoliittinenohjelma tulee päätettäväksi.

Lopuksi

Itse kannatan ratikkaa, jos sen rakentaminen on taloudellisesti järkevää, eikä edellytä Pirkkalalta liian kovaa kasvua. Yritin tässäkin kirjoituksessa käsitellä mahdollisimman neutraalisti ratikkaa, mutta koska en vastusta ratikkaa kiihkeästi, niin eiköhän ratikkakiihkoilijan leima tule taas otsaan. Ratikkakeskustelussa on suvakki vs. rajakki vastakkainasettelun kaltaisia elementtejä. Tuntuu, että asioita ei voi pohtia analyyttisesti keskellä, vaan olet joko vastustaja tai kiihkoilija. Jos haluat olla keskellä, sinun pitäisi olla hiljaa. Minua ei leimat pelota, joten tulen jatkossakin jatkamaan keskustelua.

Minua ei sinänsä kiinnosta, kuljetaako Pirkkalassa busseilla vai ratikalla, kunhan joukkoliikenne on toimivaa ja Pirkkalasta tulee sellainen paikka, jossa perheet pärjäävät yhdellä autolla.

Minulla on kaksi toivetta ratikkaan liityen.

1. Ratikkapäätös tehtäisiin faktoihin perustuen. Toivoisin myös, että ratikkakeskustelu pyörisi ainoastaan faktoissa ja jos on oma mielipide, niin se ilmaistaisiin selkeästi, mutta taitaa olla turha toive.
2. Kaikissa tapauksissa Pirkkalan tulisi ensisijaisesti pyrkiä pysymään Nyssessä eli Tampereenseudun joukkoliikenteessä. Oman joukkoliikenteen järjestäminen joka kolkkaan, tulee liian kalliiksi ja pelkkä Tampereen keskusta yhteys ei riitä. Siksi on hyvä, että ratikan vaihtoehtoja kartoitetaan yhteistyössä Nyssen kanssa.

Lähteet:

Kaikki lainaukset on otettu Tampereen raitiotien seudullisesta yleissuunnitelmasta. Suunnitelman löydät mm. täältä: https://www.pirkkala.fi/tampereen-raitiotien-seudullinen-yleissuunnitelma-on-valmistunut-raitiotien-kehittaminen-jatkuu