esittäjältä Torikeskusteluissa päällimmäisin huoli hyvinvointialueita kohtaan, on kasvava byrokratia. Tämä ei sinänsä ole ihme, sillä kyllähän ylimääräinen hallinnon kerros on iso riski tälle. Itse kuitenkin näen hyvinvointialueen myös mahdollisuutena vähentää byrokratiaa, mutta se edellyttää oikeita valintoja aluevaltuuston alkutaipaleella.
Hyvinvointialueen hallinto
Hyvinvointialueille siirtyy 172 900 henkilöä. Näistä valtaosa tekee suoraan sote- tai pelastustoimen töitä, mutta kunnilta siirtyy myös paljon työntekijöitä hallinnosta ja tukipalveluista hyvinvointialueille. Ohessa pari lainausta soteuudistus.fi sivulta:
“Kuntien palveluksessa sosiaali ja terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. Lisäksi opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen.” [1]
“Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja kuvantamispalvelut.” [1]
Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvät siis kaikki työntekijät hallinnosta ja tukipalveluista, joiden työpanoksesta yli 50 % kohdistui aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ongelmana vain on se, että tuskin yhdessäkään kunnassa on valmiiksi määritetty, kuka on yli 50 % sote-työntekijä ja kuka ei. Eli tällä hetkellä kunnat arvioivat työntekijöiden työpanoksia ja varmasti etsivät kunnan edun mukaisen ratkaisun. Saattaapi siis olla, että hallinto- ja tukipalveluiden työpaikat lisääntyvät alkuvaiheessa.
”virkamies keksii itselleen aina töitä”
Otsikon sanonta on valitettavan totta, mutta tämä sama pätee kyllä ihan kaikkiin muihinkin työntekijöihin. Kuka menee sanomaan pomolleen, että “minua ei enää tarvita tässä yrityksessä”? Sanoisin, että hyvin harva.
On siis riskinä, että ylisuureen hallintoon keksitään uusia tehtäviä, eikä hyvinvointialueen potentiaalia siten hyödynnetä.
Mitoitukset
Nykyinen hallitus on erinomainen hyvä yhdessä asiassa – mitoitusten määrittämisessä. On tullut hoitajamitoitusta ja lastensuojelun henkilöstömitoitusta. Lisäksi on säädetty hoitotakuuta eli terveyskeskukseen pitää päästä viikossa.
Edellä mainitut ovat erittäin hyviä tavoitteita, mutta ongelmana on se, ettei niitä toteuttamaan ole henkilöitä. Lääkäreistä, hoitajista ja lasten sosiaalityöntekijöistä on jo nyt huutava pula.
Pirkanmaan hyvinvointialueen ei tule missään tapauksessa tehdä omia vielä kireämpiä mitoituksia. Jos jokin palvelu ei toimi, niin silloin pitää keksiä uusia toimintatapoja, eikä kiristää henkilöstömitoituksia tai muuten lisätä resursseja sokkona.
Yksinkertainen organisaatiorakenne
Suuruuden ekonomia toimii hyvinvointialueillakin. Pirkanmaan hyvinvointialue ei tarvitse 23:a perusturvajohtajaa ja varmasti löytyy päällekkäisiä työtehtäviä organisaation alemmilta portailta.
Mielestäni tulevan aluevaltuuston tärkein päätös onkin tehokkaan organisaatiorakenteen luominen. Mahdollisimman vähän toimialoja ja välijohtoa. Tämä tarkoittanee myös sitä, että toimielimiä (lauta- ja valiokunnat) tulisi olla mahdollisimman vähän. Vähäinen määrä toimielimiä tarkoittaa myös sitä, että luottamushenkilötehtäviä on vähemmän. Toivottavasti ei ajauduta tilanteeseen, jossa toimielimiä luodaan vain siksi, että saadaan luottamushenkilöt tyytyväisiksi.
Viisi askelta laatutehokkaaseen hyvinvointialueeseen
- Yksinkertainen organisaatiorakenne: Mitä vähemmän hallintoa, sitä enemmän jää rahaa toimintaan.
- Vakanssikuri: Jokaisen eläköitymisen ja irtisanoutumisen yhteydessä tulisi tehdä tarveharkintaa, tarvitseeko virka täyttää vai pystyykö nykyinen henkilökunta klaaraamaan homman.
- Digitalisaatio: Kun tietokoneet tekee kaiken sen työn mihin ne pystyvät, jää enemmän ihmisresurssia siihen työhön, mihin tietokoneet eivät pysty.
- Yhden luukun periaate: Luukulta toiselle pompottelu ei ole tehokasta, eikä palvele ihmistä.
- Fokus laatuun ei määrään: Joskus 1 erinomainen työntekijä vastaa 2 keskinkertaista työntekijää. Vanhus voi siis saada parempaa hoitoa 0,5 hoitajamitoituksella kuin 0,7 hoitajamitoituksella. Hyvinvointialue ei pidä säätää lakia kireämpiä mitoituksia itselleen.
Se, että hyödynnetäänkö mahdollisuus vai realisoituuko riski, riippuu valinnoista, joita tehdään aluevaltuustossa. Äänestämällä voit vaikuttaa, millaisiin valintoihin päädytään!
#pirkanmaalaisjärjellä #aluevaalit2022 #pirkanmaa
Aki Hepokorpi 
Vastaa