Pirkkalan Strateginen yleiskaava

Pirkkalan strateginen yleiskaava tulee 08.06.2020 hyväksyttäväksi valtuustoon. Toivon, että se menee läpi, sillä se on mielestäni hyvä ja pitkälti työpajoissa tehdyn työn näköinen. Strateginen yleiskaava on todella tarpeellinen, sillä se näyttää viranhaltijoille poliittisen tahdon. Toivottavasti esimerkiksi maanhankintaa tehdään jatkossa vain alueilta, johon on jotakin kaavailtu. Aiemminhan kunta on ostanut sijainnista riippumatta maata Sulo Vilén tyyliin – kun sai niin halvalla.

Mikä on Strateginen yleiskaava

Strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikuitteinen kaava eli yksikään rakennusprojekti ei nytkähdä eteenpäin tämän kaavan vuoksi. Strateginen yleiskaava näyttää poliittisen tahdon viranhaltijoille. Se ohjaa kunnan kaavoitusta, kaavoittamaan asema- ja yleiskaavoja sellaisille alueille, johon kuntalaiset sitä haluavat.

Pirkkalan strategista yleiskaavaa päivitetään valtuustokausittain, joten se pysyy aina “tuoreena”. 

Kuinka olemme päässeet tähän tilanteeseen

Noin vuosi sitten startattiin strateginen yleiskaavahanke. Meille esiteltiin valtuustossa pohjamateriaali ja saimme kotiläksyjä, joista yksi oli esseen kirjoittaminen. Minun esseeni löytyy täältä: Asuntomessut Pirkkalaan 2030. Alkusyksyllä järjestettiin ensimmäinen valtuuston työpaja ja loppusyksyllä toinen. Alkuvuodesta kaava oli kunnanhallituksen käsittelyssä ja pääsiäisen tienoilla kuultiin kuntalaisia verkkokyselyllä. Huomenna kaava tulee valtuuston hyväksyttäväksi. Tutustutaan seuraavaksi lyhyesti kaavan vaikutuksista eri alueilla.

Partola

Partolaan kaavaillaan kaupunkimaista keskustaa eli automarketit vaihtuvat asumisen, palveluiden ja kaupan alueeksi. Itse otan tämän ilolla vastaan, koska veikkaan, että automarkettien kulta-aika loppuu lähitulevaisuudessa. Kotiinkuljetuksen suosio kasvoi jo ennen koronaakin. Korona on vauhdittanut ja tulee vauhdittamaan tätä kehitystä entisestään. Ennustukseni on, että Partolasta kasvaa Pirkkalalle toinen keskusta. Voi toki olla, että kaupungistuva Partola näivettää Suuppaa entisestään ja Pirkkalalla onkin tulevaisuudessa yksi keskusta, joka sijaitsee Partolassa. Minulla on kuitenkin vahva usko, että Suuppa nousee vielä entiseen kukoistukseensa. Tämä toki edellyttää, että nyt vihdoin aloitettu Suupan elävöittäminen etenee suunnitellusti.

Uusi Toivio

Uusi Toivio eli Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan raunioille suunniteltu alue, on mielestäni ihan ok. Itse olisin toivonut hiukan laajempaa aluevarausta ja pientalovaltaista rakentamista. Nyt näyttää siltä, että tuo pieni alue rakennetaan kaupunkimaiseksi, eikä kysyttyjä omakotitontteja tulla kaavoittamaan sinne mielestäni riittävästi. Ymmärrän kyllä, että noin lähellä Tampereen keskustaa tehokas rakentaminen houkuttaa.

Strategisen yleiskaavan perusteella Pirkkalaan on jo tulossa korkeita taloja Partolaan, Naistenmatkantien varteen, Suupalle ja Turriin. Tuo varanto riittänee vuosikymmeniksi. Omakotitontteja on tulossa oikeastaan vain Sankilan alueelle. Omakotitonteista on Pirkkalassa huutava pula. Siitä kertoo mm. se, että kun viime syksynä Kurikassa meni 15 tonttia myyntiin, niin tonttiarvontaan osallistui 386 hakijaa. [1]

Itse olisin jättänyt Uuden Toivion saman kokoiseksi, mitä se oli huhtikuussa 2020, kun kaavakartta oli yleisölle nähtävillä. Lisäksi olisin selosteessa esittänyt pientalovoittoista aluetta. Laajempana alueesta olisi saanut matalammalla rakentamisella joukkoliikenneystävällisen. Etenkin, jos some-keskusteluissa väläytellyllä bussiportilla, olisi kytketty vanha- ja uusi Toivio samalle bussilinjalla. 

Naistenmatkantien varsi

Jos kerrostaloasuntojen kysyntä kasvaa Pirkkalassa, on Naistenmatkantien varsi Suupan ohella otollisinta aluetta niille. Tuli ratikka tai ei, niin Naistenmatkantie tulee joka tapauksessa olemaan joukkoliikenteen ykkösväylä ja sen varteen on luonnollista rakentaa kerrostaloja.

Naistenmatkantien varrella asutuksen tiivistäminen tarkoittanee myös sitä, että kunta joutuu hankkimaan maata yksityisiltä henkilöiltä tai tekemään maankäyttösopimuksia. Toivottavasti kaavoituksessa käytetään järkeä. Yksityisten maita ei pidä viedä väkivalloin eli pakkolunastamalla.

Suuppa

Suupalle kaavaillaan luonnollisesti korkeaa asutusta ja palveluita. Suupasta en tässä kohtaa enempää kirjoita, koska se on mielestäni ansainnut oman kirjoituksensa. Etenkin nyt kun keskustakortteli lähtee rakentumaan ja Elinvoimainen keskusta -valiokunta on saanut työnsä päätökseen. Palaan asialle!

Vähäjärvi – Takamaa

Nostan Vähäjärven asukkina omat hoodini esille, vaikka strateginen yleiskaava ei tuo Vähäjärvi – Takamaa akselille mitään uutta.

Työpajoissa vilahteli myös sellaisia karttoja, joihin oli merkattu asutusta Vähäjärven ja Takamaan väliselle metsäalueella. [2] Voi olla NIMBY politiikkaa, mutta joka tapauksessa vastustin sitä alusta alkaen. Perusteluna se, että kyseinen metsä toimii lähimetsänä laajalla joukolle Vähäjärven ja Takamaan asukkaita. Lisäksi metsä on tärkeä läheiselle Puuhkalakin päiväkodille ja etenkin heidän Lehdinkäiset luontoryhmälle. Päiväkodista järjestetään retkiä kyseiseen metsään useita kertoja viikossa. Päiväkodin lähellä ei ole toista metsää, joten retket loppuisivat, jos alueelle rakennettaisiin taloja.

Toki on hyvinkin mahdollista, että Puuhkalakin päiväkoti lopetetaan 10 vuoden sisään ja päiväkotitoiminta siirtyy uudelle keskuskoululle. Sama metsä kuitenkin palvelisi päiväkotia myös silloin, kun se sijaitsee koulukeskuksella.

Metsä on varsin pieni, joten sinne ei ihan hirveästi olisi edes asuntoja mahtunut. Niiden muutamien asuntojen vuoksi ei mielestäni olisi ollut järkevää viedä lähimetsää, joka palvelee satoja ihmisiä.

Onneksi en ollut ainoa valtuutettu, kuka vastusti tuota, eikä noita keltaisia palluroita ole sen koommin kaavakartoissa näkynyt.

Sankila

Sankilan kohdalla pidän hyvänä, että sinne kaavaillaan pientalotontteja. Kuten aiemmin kirjoitin, Pirkkalassa on todella kova kysyntä pientalotonteille, eikä muuta järkevää aluetta niille ole – ainakaan tässä vaiheessa. Toivottavasti yksityisten maanomistajien kanssa päästään mahdollisimman pian sopimukseen ja saamme alueen rakentumaan mahdollisimman pian.

Sankilan kohdalla tapahtui myös yksi positiviinen muutos sitten huhtikuun luonnoksen. Yllä olevassa kuvassa näkyvä yritystonteille varattu paise poistettiin. Paise olisi tarkoittanut sitä, että Färmistä ja Sankilan uusilta alueilta ei olisi enää pääsyä metsää pitkin Lastenojanvuorelle, joka on alueen asukkaille tärkeä virkistysalue. 

Yritysalueet

Pirkkala tarvitsee yritysalueita. Yritystontit ovat kunnilla kannattavaa bisnestä, koska niistä saa hyvän rahan, mutta niitä varten ei tarvitse rakentaa kouluja ja päiväkoteja. Pirkkalan kunnan talous on liian riippuvainen maanmyyntituloista ja ennen kun se korjaantuu, tulee maanmyyntituloja saada. Vuoden 2019 tilinpäätöksessä maanmyyntitulot olivat lähes 8 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa veroprosenteissa 2 prosenttiyksikköä. Eihän tämä tervettä taloudenpitoa ole, mutta kukaan ei ole keksinyt toimivaa ratkaisua tähän ongelmaan.

Minusta yritysalueet on sijoitettu järkevästi. Lentoaseman yhteyteen on mielekästä sijoittaa ilmailuun liittyvää yritystoimintaa. Siellähän on jo nyt ilmailuun liittyvää koulutusta ja toivottavasti sinne saadaan sitä lisää.

Lentoasemantien varsi on jo nyt vahvaa yritysaluetta ja se on luonnollinen kasvusuunta myös. Tässäkin tapauksessa pitää huomioida ne yksityiset maanomistajat ja pyrkiä välttämään väkivaltaa maanhankinnassa.

Moottoritien pielet ovat jo nyt varsin hyvin yrityksille varattuja, mutta nyt tukitaan aukkoja. Ainoastaan Linnakorven ja Keisarinviitan välinen alue jää luonnontilaan. Vähänaistenjärven alue on merkitty virkistys- ja viheralueeksi ja hyvä niin sillä se on kaunis pieni metsälampi – sijainnistaan huolimatta.

Jasperintien eteläpuolelle kaavoitetun alueen olisin ehkä vielä tässä vaiheessa jättänyt ehdolliseksi. Alue olisi siis alkanut rakentumaan vasta, jos VT3 oikaisu (Puskiaisten oikaisu) olisi varmistunut. Taitaa kuitenkin olla liian iso rahasampo odottamaan tuota päätöstä ja tässä taloustilanteessa hyväksyn tämän ratkaisun täysin.

Kuinkaa strategista yleiskaavaa tulisi käyttää

Strateginen yleiskaava monine kasvusuuntineen mahdollistaa sen, että viranhaltijoilla, kunnanhallituksella ja valtuustolla on jokin johon nojata maanhankinnassa. Toivon, että maata tullaan hankkimaan vain alueilta, joille on toimintoja osoitettu strategisessa yleiskaavassa. Toivon myös, että kunta pyrkii aktiivisesti ostamaan maata kaavassa osoitetuilta alueilta – vapaaehtoinen kauppa on aina parempi mitä pakkolunastus. Yleis- ja asemakaavoittaminen pitäisi aloittaa vasta, kun alue on valtaosin kunnan omistuksessa.

Näin vältytään ikäviltä lunastuskiistoilta, eikä kunta hanki suotta maata, jolle sillä ei ole lähitulevaisuudessa käyttötarkoitusta!

Lopuksi

Mielestäni Pirkkalan strateginen yleiskaava on nyt hyvä ja pitkälti sen näköinen, mitä me valtuutetut työpajoissa työstimme. Uskon ja toivon, että tämä hyväksytään.

Lähteet

[1] Aamulehti 07.11.2019: https://www.aamulehti.fi/a/f6e60a16-778a-43c8-ad76-e3c8056c8045

[2] Pirkkala Strateginen yleiskaava (vuorovaikutusraportti, sivut 55-64): https://www.pirkkala.fi/palvelut/asuminen/kaavoitus/kaavat/strateginen-yleiskaava/

Linkki 08.06.2020 valtuuston esityslistaan. Täältä löytyy kaavakartat yms. muu materiaali: https://pirkkala.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=22150