Pirkkalan jäähalli – rahareikä vai ylpeydenaihe

Etenkin parin viime vuoden aikana olen kuullut kommentteja, että Pirkkalan tulisi hankkiutua eroon jäähallista. Perusteluna on ollut, että halli tulee kunnalle kalliiksi. Ymmärtäähän tuon, jos katsoo ainoastaan 2018 tehtyä päätöstä, jossa Pirkkalan kunta sitoutuu sijoittamaan yhteensä 1,4 miljoonaa euroa jäähallin remonttiin [1]. Mutta onko halli sittenkään niin kallis?

Taustaa

Pirkkalan jäähalli valmistui “talkoilla” vuonna 2000. Hankkeen hinnaksi tuli 7 000 000 markkaa [2]. Summa saatiin kasaan osakeannilla ja velkarahalla, joka lopulta kaatoi jäähalliyhtiön kunnan lähes 100 %:seen omistukseen.

Pirkkalan kunta oli aluksi mukana pienellä panostuksella. Kunta osti osakkeita 200 000 markalla ja sitoutui tukemaan hallin rakentamista 225 000 markalla vuosittain. Lisäksi kunta takasi perustetun halliyhtiön lainaa [2]. Vuosien saatossa Pirkkalan omistusosuus on kasvanut suunnatulla osakeannilla ja pienosakkaiden ulosostamisella. Pirkkalan kunnan omistusosuus halliyhtiöstä on tällä hetkellä 99,92 % [1].

2018 päätetyt Investoinnit

Tarkastellaan hiukan tarkemmin, mihin kunnan sijoittamat 1,4 miljoonaa menivät. Noin 900 000 euroa meni jäähdytyskoneen uusimiseen, jota uusitaan paraikaa . Vanha jäähdytyskone on asennettu rakentamisen yhteydessä ja se on nyt 20 vuotiaana tullut käyttöikänsä päähän.

Noin 500 000 € paloi kattoremonttiin, koska katto ei kestänyt painavaa lumikuormaa. Tämä on tyyppivika vastaavissa halleissa, mutta se on nyt korjattu, eikä sitä jatkossa tarvitse enää korjata.

Toki jäähallissa on paljon muutakin korjattavaa, eikä kukaan siellä käynyt voi sanoa, että se olisi priimakunnossa. Voi hyvinkin olla mahdollista, että meidän veronmaksajien rahoja vielä joskus tarvitaan remonttien rahoittajana. Vaikea kuitenkaan uskoa, että näin mittavaan remonttia tarvitsee enää koskaan kyseiseen halliin tehdään.

Omavarainen halli

Jäähalli pyörii pitkälti omillaan eli käyttäjät maksavat viulut. Ainoa poikkeus näiden investointien lisäksi on siinä, että kunta on sitoutunut ostamaan jäävuoroja 40 000 €:lla vuodessa [1]. Nämä jäävuorot ovat päivävuoroja ja ne ovat koulujen ja päiväkotien käytettävissä. En kuitenkaan näe tätä toiminnan tukemisena, sillä etenkin viime talven kaltaisten lauhojen talvien aikaan, koulujen ja päiväkotien luistelu on pakko järjestää jäähallissa.

Vertailua

Jotta pystytään arvioimaan jonkin asian kalleus tai halpuus, pitää olla vertailukohta. Pirkkalassa luonnollinen vertailukohta on vapaa-aikakeskus. 

Yllä on kuvakaappaus valtuuston etäkokouksessa 18.05.2020 esitetystä diasta. Diasta ilmenee, että vapaa-aikakeskuksen nykyiset toimintakulut ovat 500 000 euroa vuodessa ja toimintatuotot 100 000 € samassa ajassa. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vapaa-aikakeskuksen käyttäjät maksavat itse vain 1 / 5 kustannuksista ja loppuosuus jää meidän veronmaksajien maksettavaksi.

Ajatusleikkiä

Vapaa-aikakeskusta tuetaan siis verovaroin 400 000 € per vuosi. Kuvitellaan, että Pirkkalan jäähallia olisi tuettu samalla summalla sen perustamisesta lähtien eli vuodesta 2000. Oletetaan myös, että ne kaikki tukieurot olisi laitettu säästöön pahan päivän varalle. Ilman korkotuottojakin Pirkkalan Jäähalli Oy:n kassassa olisi vuonna 2020 8 miljoonaa euroa.

8 miljoonalla eurolla tekisi jo tehdyn ja käynnissä olevan remontin lisäksi uuden jäähallin ja lisäksi jäisi vielä iso summa vaikka saunaremonttiin.

Juu myönnän, että ylläoleva on mutkien suoristelua, mutta ehkä siitä saa kuvan missä mennään.

Harrastuksen hinta

Pirkkalalaiset urheiluseurat maksavat vapaa-aikakeskuksen liikuntasalin vuokraamisesta 18 € / tunti [3]. Jäävuoro Pirkkalan jäähallilla maksaa 125 € / tunti. Aika moinen ero vai mitä?

Jatketaan ajatusleikkiä – jos juniori treenaa kolme kertaa viikossa salibandyä 20:n pelaajan joukkueessa, maksaa hänen vanhempansa elokuusta maaliskuuhun kestävällä kaudella salivuoroista n. 92 €. Samaan tahtiin treenaava jääkiekkojuniorin vanhemmat maksavat samassa ajassa jäävuoroista 638 €.

Jääkiekko on rikkaiden harrastus

Tämä väittämä pitää valitettavasti täysin paikkaansa, sillä kausimaksut saattavat olla pahimmillaan useita satoja euroja kuukaudessa. Pirkkalan jäähallilla tämän kalleuden huomaa selvästi. Kun menet hallille b-junioreiden harjoituksten aikaan, on pihalla enemmän mopoautoja mitä mopoautokaupassa.

Isoin syy jääurheilun kalleuteen on nimenomaan jäävuorojen hinnoissa. Perimmäinen syy korkeisiin hintoihin on siinä, että jäähallin ylläpitäminen on kallista. Monissa kunnissa tuetaan junioreita sillä, että kunta tarjoaa heille edullisempia jäävuoroja. Näinhän Pirkkalakin toimii salibandyn, futsalin, koripallon, lentopallon yms. osalta. Tarjoamalla näiden lajien harrastajille edullisia vuoroja vapaa-aikakeskukselta ja ilmaisia vuoroja kouluilta. Jääurheilun osalta tämänkaltaista vastaantuloa ei ole.

Lopuksi

Tässä taloustilanteessa olisi typerää vaatia lisää rahaa jäähallille, mutta ei jäähalli ole myöskään rahareikä, josta eroon hankkiutuminen helpottaisi kunnan tukalaa taloustilannetta. Olkaamme ylpeitä hallista, joka on rakennettu talkoohengessä, joka ei juuri veroeuroja kuluta ja josta on moni liigapelaajakin ponnistanut maailmalle.

Toivottavasti pääsemme Pirkkalassa joskus tilanteeseen, jossa kaikkien lajien harrastajia kohdellaan tasapuolisesti!

Lähteet:

[1] Pirkkalan tilinpäätös 2018 sivu 23 : https://www.pirkkala.fi/site/assets/files/4505/tilinp_t_s_2018.pdf

[2] Pirkkalan Pingviinit 1987-2007, Jani Mäkivalli

[3] Vapaa-aikakeskuksen salivuokrat: https://www.pirkkala.fi/asiointi/maksut/tilavaraukset/