Saimme viime kesänä valtuustosta kotiläksyksi tehdä esseen koskien strategisen yleiskaavan valmistelua ja yhtenä aihealueena oli tulevaisuuden Pirkkala tai jotain siihen tyyliin. Esseessä sai vähän irroitella, joten ei kannata tätä tekstiä kovin totisella miellellä lukea. Osa ajatuksista saattaa tuntua kaukaa haetulta, mutta toisaalta jotkut asiat tuntuvat jo nyt, vajaan vuoden jälkeen entistä mahdollisemmilta. Julkaisen nyt esseestä siistityn version.

Kyläkeskukset

Verkkokauppa jatkaa kasvuaan ja on vain ajan kysymys, kun myös elintarvikkeet tilataan pääasiassa verkosta. En jaksa uskoa, että pirkkalalaiset hakevat jatkossakin ruokaostoksensa Koivistonkylän Prismasta tai edes Partolan kaupoista. En toisaalta usko, että ruokaostoksia on koskaan järkevä toimittaa suoraan kotiosoitteeseen esimerkiksi droneilla. Näkisin, että tulevaisuudessa asuinalueiden lähteisyyteen syntyy “kyläkeskuksia”, joista haetaan verkossa tehdyt ruoka- ja muut ostokset, postit yms. En myöskään näe järkevänä, että roska-auto kolkuttelee jokaisen pihan ohi, joten näihin kyläkeskuksiin sijoittuisi luontevasti myös jätehuolto monipuolisin kierrätysmahdollisuuksin. Isommat kyläkeskukset voivat houkutella yritystoimintaa ympärilleen, joten ehkä palaamme aikaan ennen automarketteja ja saamme kyläkauppamme takaisin. Verkkokaupan lisääntyessä automarkettien kysyntä hiljenee, joten Partolastakin voi ison osan kaavoittaa tulevaisuudessa asumiselle – höystettynä ravintoloilla, kahviloilla ja erikoisliikkeillä. Kyläkeskukset sijoitettaisiin tietenkin joukkoliikennekäytävien läheisyyteen helposti tavoitettavaan paikkaan. Kyläkeskuksien yhteyteen voisi sijoittaa kokoontumistilan, alueen leikkipuiston yms. Mitä enemmän toimintoja sijoitetaan samaan paikkaan sitä enemmän asukkaat pääsevät / joutuvat olemaan tekemisissä toistensa kanssa, jolloin yhteisöllisyyskin ehkä paranee.

Julkinen liikenne

On nähtävissä ja toivottavaakin, että yksityisautoilu vähenee, mutta tämä edellyttää roimaa parannusta julkiseen liikenteeseen. Joukkoliikenteen on aidosti kilpailtava työmatka-ajassa yksityisautoilun kanssa. Lisäksi kaikki palvelut tulee sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Tällä hetkellä esimerkiksi lapsen vieminen päiväkotiin julkisella liikenteellä on monin paikoin niin hankalaa, että se rajoittaa julkisen liikenteen käyttöä. Tällä hetkellä toimivan julkisen liikenteen toteuttaminen on tolkuttoman kallista, mutta jos maltamme odottaa muutaman vuoden, niin uskon, että autonomiset autot syrjäyttävät ihmisten ajamat autot etenkin julkisessa liikenteessä. Autonomiset bussit laskevat huomattavasti kustannuksia, joten vuoroväliä voidaan lyhentää. Pienemmillä yksiköillä voidaan hakea ihminen vaikka kotiovelta ja viedä lähimmälle pysäkille. Näiden autonomisten pikkubussien ei välttämättä tarvitse noudattaa mitään aikataulua vaan ne voisi tilata esim. mobiilisovelluksesta suoraan kotiovelle.

Parkkihallit kyläkeskuksiin

Jos mietitään nykyisiä asuinalueita, niin ne on rakennettu pitkälti yksityisautoilun ehdoilla. Kerrostalojen pihat peittyvät suurelta osin parkkipaikoilla ja pieniin omakotitalotontteihin rakennetaan autotallia ja -katosta pahimmillaan kolmelle autolle. Tarviiko sen auton olla ihan vieressä vai voisiko sen autolle varatun tilan käyttää järkevämmin? Voisiko autot olla esim. parkkihalleissa, jotka sijaitsevat asuinalueiden reunoilla? Tarviiko sen auton olla oma vai voisiko auto olla yhteisomistuksessa muun naapuruston kanssa? Edellä mainittuja kysymyksiä miettiessäni ainakin minä olisin valmis siirtämään autoni kauemmaksi parkkihalliin, hyödyntäisin pienen pihani tehokkaammin ja kyllä minä varmaan mieluummin ajelisin yhteiskäyttö-Teslalla kuin nykyisellä autollani. 

Tulevaisuuden työ

Etätyö tulee lisääntymään, mutta kaikilla ei ole mahdollisuuksia tai halua tehdä etätyötä kotona. Siksi asuinalueiden lähelle tulisi järjestää toimistohotelleja, joissa asukkaat voisivat tehdä etätöitä. Luontevinta olisi sijoittaa nämä kyläkeskuksiin, jolloin naapureista tulee työkavereita.

Asuntomessut Pirkkalaan 2030

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueelle olisi mahdollisuudet perustaa täysin uudentyyppisiä asuinalueita. Asuinalueilla ei olisi lainkaan parkkipaikkoja ja sisääntulo alueille tapahtuisi ainoastaan Linnakallion kautta, jonne tulisi parkkihalli sekä kyläkeskus toimistohotelleineen. Myöhemmin tulevaisuudessa vastaavan voisi rakentaa myös toiseen päähän eli VT 3 oikaisun liittymän lähettyville. Koska yksityisautoilu tulisi vähentymään alueella, ei Toivion koulun taakse tarvittaisi kiisteltyä tietä. Alueella liikennöisi tiuhaan autonomisia pikkubusseja, jotka veisivät ihmiset parkkihallille/kyläkeskukselle, josta voi jatkaa matkaansa, joko autolla tai julkisella liikenteellä. Parkkipaikkojen puuttuminen mahdollistaisi runsaat viheralueet. Tämäntyyppinen ekologinen ja tulevaisuuden asuinalue voisi saada Asuntomessujen järjestäjätkin innostumaan asiasta.

3 kommenttia

  1. Kun pohditte Pirkkalan tulevaisuutta ja kuntakaavoja kunnanhallituksessa, toivoisin, että ottaisitte esille Sorkkalantien mahdollisena uutena asuma-alueena.

    Kun lentokenttä ja sen lähiympäristö liikeyrityksineen kehittyvät, uskon raitiovaunuliikenteen ulottuvan myös Sorkkalantien lentokentänpuoleisen pään läheisyyteen tulevaisuudessa.

    Mikä oli sen parempi uusi asuma-alue kuin Sorkkala liikenneyhteyksineen?

    Jos oikein olen ymmärtänyt, Sorkkalan lentokentän puoleinen pää on rakennuskiellossa lentomelun takia. Miksi? Lentokentän pääthän ovat Aniaan ja Peltolammille päin, missä melusaaste on luonnollisesti kovempi.

    Lisäksi en ymmärrä, miksi sinne ei voi rakentaa, vaikka kunnallistekniikka on jo valmiina.

    Epäilen tekosyyksi kunnan tulevia pakkolunastuksia halpaan hintaan, kuten olemme jo monesti lähihistoriassa todistaneet.

    Miten itse näet Aki asian kunnanhallituksen päätöksiin paneutuneena? Missä syy rakennuskieltoon.

    Ps. Aluetta voisi markkinoida vetovoimaisella sloganilla: Pirkkala, Sorkkala, Sionkylä kutsuu sinutkin rakentamaan!

    Liked by 1 henkilö

    1. Itsestäni tuntuu myös järjettömältä, että lentomelualue on niin laaja kiitoratojen sivuilla, kun samaan aikaan koneiden renkaat melkein viistää Peltolammilla kerrostalojen kattoja.

      Minä en tarkalleen tiedä, mikä taho määrittää lentomelualueet, mutta maakuntakaavassa ne on ainakin jo merkattuna, joten tuo asia ei taida Pirkkalan päättäjillä juuri olla sanomista. Toivotaan kuitenkin, että uudet ja hiljaisemmat koneet pienentävät tulevaisuudessa lentomelualueita.

      Pirkkalan maapoliittinen ohjelma hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2012. Siihen on kirjattu, että kunta kaavoittaa pääasiassa omille mailleen ja valitettavasti välillä tuntuu, että kunta kaavoittaa ainoastaan omille mailleen. Itsessään maapoliittisessa ohjelmassa ei mielestäni ole juuri ongelmia ja se tuli tarpeeseen. Ennen vuotta 2012 Pirkkala kasvoi liian nopeasti ja ohjelman tarkoituksena oli antaa kasvun avaimet kunnan käsiin. Siinä se on onnistunut, mutta olen sitä mieltä, että se olisi päivittämisen tarpeessa, jotta tulkinnan varaa ei ole ja maankäyttösopimukset otettaisiin aidosti kaavoittajan työkalupakkiin.

      Ja samaa mieltä kanssasi, Sorkkalan suuntaan sopisi mainiosti pientaloja, kunhan se lentomelualue saadaan ensin pienemmäksi.

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Aki Hepokorpi Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s