esittäjältä Suomen EU-ero eli Fixit on ollut jälleen eräiden tahojen puheissa, kun koronan elvytyspaketista neuvoteltiin Eurooppa-neuvostossa. Itse en näe Fixitiä realistisena vaihtoehtona. Itse näkisin, että Suomen ainoa mahdollisuus päästä / joutua EU:sta eroon, on EU:n hajoaminen. EU onkin mielestäni lähestymässä risteystä, jossa on vain kaksi suuntaa – EU:n hajoaminen tai liittovaltiokehitys.
Fixitin vaikutukset Suomen vientiin
Suomen viennistä 60 % suuntautuu EU-maihin. Fixitin jälkeen Suomi jäisi pois Euroopan sisämarkkinoilta eli Suomessa tuotetusta palvelusta tai tuotteesta joutuisi maksamaan tullin EU-alueella. Minun on mahdoton kuvitella, että suomalaiset yritykset pystyisivät kilpailemaan Euroopan sisämarkkinoilla, jos niiden tuotteista ja palveluista joutuisi maksamaan tullin – muutenkin kilpailukyky on koetuksella.
Toki vaihtoehtona voisi olla ETA-sopimus, mutta kalliiksi sekin tulisi. Esimerkiksi Norja ei kuulu Euroopan Unioniin, mutta sillä on ETA-sopimus, jonka johdosta se on Euroopan sisämarkkinoilla samalla viivalla EU-maiden kanssa. Sopimuksen johdosta, Norja on suurempi nettomaksaja EU:ssa mitä Suomi. Jokainen voi myös miettiä, kuinka vaikeaa pienen Suomen olisi neuvotella kauppasopimuksista EU:n kanssa, kun Britanniallakin tuntuu olevan suuria vaikeuksia saada edes siedettävä sopimus aikaiseksi. ETA-sopimuksella ei myöskään pääse eroon EU:n säännöstelystä, sillä Euroopan sisämarkkinoilla kaikkien pitää noudattaa samoja sääntöjä – kuului maa Euroopan Unioniin tai ei.
Kolmas vaihtoehto on korvata EU-alueelle tällä hetkellä suuntautuva vienti, jostakin muualta, mutta en näe tätä realistisena vaihtoehtona. Väitän, että Fixit tulisi aiheuttamaan Suomelle niin isot taloudelliset vahingot, että niitä tuskin korjattaisi yhdessä sukupolvessa.
EU:n säädökset
Banaanien ja kurkkujen käyryyksien säätäminen tuntuu monesta varmasti täysin turhalta byrokratialta ja sitä se onkin. On kuitenkin muistettava, että kaikilla jäsenmailla on omat lainsäädäntönsä ja joillakin mailla on turhankin säänneltyä toimintaa – Suomi ei suinkaan ole tässä poikkeus. Jos kuitenkin toimitaan samalla pelikentällä, niin on oltava myös samat säännöt. Jos saksalainen kurkku ei saa olla käyrä, niin suomalaisen kurkun pitää olla myös suora.
Toivon, että jatkossa integraation suunta olisi se, että niitä kansallisia säädöksiä alettaisiin ennemminkin purkamaan kuin integroimaan kaikille EU-maille. Esimerkiksi Suomessa voisi pari valtion monopolia purkaa. Lisäksi alkoholin etämyynti pitäisi mahdollistaa myös suomalaisille yrityksille. Ei ole mitään järkeä, että Saksasta on luvallista tilata alkoholia kotiin, mutta suomalaiselta pienpanimolta ei.
Euroopan Unionin ongelmat
Turhilta tuntivien säädösten lisäksi EU:ssa on toki muitakin ongelmia. Vuonna 2015 ulkorajat eivät pitäneet ja eurooppaan levisi hallitsematon pakolaisaalto. Tätä ongelmaa on sittemmin korjattu ja tullaan varmasti korjaamaan jatkossakin. Ihannetilanteessa kaikki turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin EU:n ulkorajoilla, jolloin Eurooppaan pääsisivät vain ne, joilla on oikeasti hätä. EU-mailla tulisi olla yhteneväiset turvapaikkaperusteet, jolla vältettäisiin ”turvapaikkashoppailu”.
Myös talouspolitiikassa on isoja epäkohtia. Ei ole todellakaan reilua, että lähes kaikkien isoimpien jenkkifirmojen Euroopan konttorit sijaitsevat Irlannissa, jossa on todella edullinen yritysverotus.
Syö myös meitä korkeasti verotettavien suomalaisten moraalia, kun maksamme löyhemmin verottavien maiden menoja.
EU:n taloushyödyt
Akava Works teetätti vuonna 2019 Oxford Economicsilta tutkimuksen EU- ja EMU-jäsenyyksien vaikutuksista Suomen talouteen [2]. Tutkimus osoittaa, että Suomi on hyötynyt paljon Euroopan Unionista. Vaikka olemme nettomaksajia, niin lopulta joka vuosi jää viivan alle plussaa. Vuonna 2017 Suomen maksuosuus EU-budjetista oli 1,6 miljardia euroa. Kun tuosta summasta vähennetään Suomen saamat varat jää nettomaksuosuudeksi 93 miljoonaa euroa. Samaan aikaan EU-jäsenyyden katsotaan nostaneen bruttokansantuotetta asukasta kohden 1,2 – 1,7 %. Mikä vastasi vuonna 2017 kotitalouksien keskitulojen nousua 1020 – 1450 eurolla. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan, että EU-jäsenyys olisi tuonut Suomeen 40 000 työpaikkaa ja lisännyt yhdessä EMU:n kanssa ulkomaisia investointeja 31,7 miljardilla eurolla vuodesta 1995 alkaen. EU ei siis ole pelkkä rahareikä, vaikka välillä sellaisen kuvan saakin keskusteluista.
EU tuo vakautta ja turvallisuutta
EU:n hyötyjä mietittäessä ei pidä ajatalle pelkästään rahaa. EU sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012 [1]. Perusteluissa mainitaan: ”Pitkälti EU:n ansiosta on aiemmin sotien repimässä Euroopassa viime vuosikymmeninä laajalti vallinnut rauha”. Minulle nämä asiat merkitsevät enemmän kun raha ja siksikään en halua EU:n hajoavan. Jokainen vähänkään historiaa lukenut voi sanoa, että elämme poikkeuksellisen rauhallisia aikoja Euroopassa ja että kautta aikain suurimmat sodat ovat syttyneet juuri Euroopan sisällä. EU on tuonut vakautta, eikä Euroopan sisäiset kärhämät ole toisen maailmansodan jälkeen olleet edes lähellä. Maksan mieluusti italialaisille, espanjalaisille ja kreikkalaisille siitä, että minun ei tarvitse elämäni aikana osallistua maailmansotaan.
Kohti liittovaltiota
Elina Lepomäki sanoi taannoin Ylen haastattelussa: ”Kuulun Suomessa ehkä siihen noin kolmen ihmisen joukkoon, jotka kannattavat liittovaltiota ja uskaltavat sanoa sen ääneen” [3]. Voin nostaa käteni pystyyn ja liittyä noin neljänneksi tuohon porukkaan.
En näkisi lainkaan pahana asiana, jos EU:lle lisättäisiin päätösvaltaa sellaisissa asioissa, jotka on mielekästä hoitaa isommissa ympyröissä. Esimerkiksi EU:n yhteiset puolustusvoimat toisivat Suomelle säästöjä ja samalla puolustuksesta tulisi uskottavampi. Alv ja yritysverotus pitäisi olla yhtenäinen kaikkien EU-maiden kesken kuten myös turvapaikkaperusteet. Jos tämä on sitä liittovaltiokehitystä, niin minä kannatan sitä ehdottomasti – etenkin jos vaihtoehtona on Euroopan Unionin hajoaminen.
Lopuksi
Niin ja se pääministeri Marinin tekemä sopimus. Minun osaaminen ei todellakaan riitä sanomaan, oliko sopimus huono vai hyvä. Selvää on, että nettomaksajana Suomi olisi joka tapauksessa joutunut maksamaan enemmän, kun saa – mutta kuinka paljon – onkin liian vaikea kysymys minulle.
Lähteet
[1] europa.eu – Nobelin rauhanpalkinto Euroopan unionille https://europa.eu/european-union/about-eu/history/2010-today/2012/eu-nobel_fi
[2] AkavaWorks – EU-jäsenyyden vaikutukset Suomen makrotalouteen https://akavaworks.fi/wp-content/uploads/sites/2/2019/08/EU-ja%CC%88senyyden-vaikutukset-Suomen-makrotalouteen-Akava-Works-raportti-12019.pdf
[3] Yle.fi – Kokoomuksen Elina Lepomäki haluaa perustilin ja ansiosidonnaisen turvan kaikille – Onko hän pohjimmiltaan demari? https://yle.fi/uutiset/3-11463968
Aki Hepokorpi 
Vastaa