Kuntavaaliteemat 2025

Lasten- ja nuorten liikkuminen

Valmennan 9 – 10 vuotiaita poikia jääkiekossa ja salibandyssä. Lisäksi valmennan 5-6 vuotiaita tyttöjä jalkapallossa. Koen useana päivänä viikossa sen riemun, jota liikkuminen saa lapsissa aikaiseksi ja tulen kaikessa poliittisessa toiminnassa pyrkimään siihen, että lasten- ja nuorten liikkuminen mahdollistuu. Valmentajana haluan tarjota kaiken tasoisille pelaajille laadukasta tekemistä. Poliitikkona haluan luoda puitteet sille, että seuroilla on mahdollisuus kilpatason toimintaan, mutta vielä tärkeämpää on pystyä tarjoamaan matalankynnyksen toimintaa, niille ketkä eivät kilpailumielessä halua harrastaa. Jotta seurat pystyvät tähän, tulee Pirkkalassa olla riittävästi ja monipuolisesti liikuntapaikkoja.

2021 – 2025 valtuuston aikaansaannoksia liikuntapaikkojen suhteen

• Edelliskaudella jättämäni aloite tekojääradasta, on edennyt siten, että se on nyt mukana Loukonlahden liikuntapaikkasuunnitelmassa.
• Valtuusto on edesauttanut Pirkkalan jääurheiluolosuhteiden kehittämistä, mahdollistamalla rahoituksen, niin jäänhoitokoneelle kuin joustokaukalollekin.
• Loukonlahden kaava hyväksyttiin ja kaava-alueelle suunnitellun liikuntapuiston suunnitelmat hyväksyttiin. Näiden päätösten seurauksena Loukonlahteen on tulossa Pirkkalan monipuolisin kattaus eri liikuntamahdollisuuksia.
• Kunnanhallitus osti ABC:n viereiset pellot ja käynnisti kaavoituksen. Tavoitteena uusia liikuntapaikkoja.
• Latukone

Osassa näistä olin aktiivinen toimija, joissain vähän vähemmän aktiivinen toimija, mutta mitään en vastustanut!

Mitä ajan ensikaudella, jos pääsen jatkamaan valtuutettuna?

• Edistän määrätietoisesti Loukonlahden ja ABC:n peltojen liikuntapaikkojen syntymistä.
• Edistän uimahallia yhdessä Tampereen kanssa.
• Edistän jalkapallontalviolosuhteiden parantamista.
• Edistän tekojääradan rakentamista.
• Edistän urheiluseurojen toimintaedellytysten parantamista.

Ketterä hallinto

Näen, että kuntien ja koko hyvinvointivaltion pelastus on tekoälyssä. Kun saamme tietokoneet tekemään kaikki ne työt, joihin ne pystyvät, niin silloin ihmisille jää enemmän aikaa tehdä niitä töitä, joihin tietokoneet eivät pysty. Kun Suomen talous lähtee tästä uuteen nousuun, niin tulemme näkemään Suomessa ennennäkemättömän työvoimapulan. Tämä tulee iskemään myös kuntiin ja hyvinvointialueisiin. Siksi Pirkkalassa ja Pirkanmaalla tulee ottaa rohkeasti käyttöön uusia teknologiainnovaatioita ja niien avulla siirtää resursseja hallinnosta suorittavaan portaaseen.

Mitä olen tehnyt ja mitä tulen tekemään!

Olen aina ollut avoin uusille teknologioille ja rohkaisen niiden käyttöönottoa. Olen myös puolustanut sitkeästi Pirkkalan nykyistä kapeaa organisaatiota. Pirkkalassa on vain kaksi isoa toimialalautakuntaa ja se on poikkeus muihin saman kokoisiin kuntiin nähden. Aina välillä tulee nostoja, että lautakuntia pitäisi lisätä. Vastustan tämänkaltaista kehitystä, sillä mitä enemmän on lautakuntia sitä leveämpi on organisaatio ja sitä byrokraattisemmaksi hallinto muuttuu.

Teemaan liittyvät blogikirjoitukset:

Mammuttilautakunnat ja hallinto

Kestävä kasvu

On olemassa kasvavia kuntia, joissa palvelut paranee sekä taantuvia kuntia, joissa palvelut heikkenee. Pirkkala kuuluu kiistatta ensimmäiseen luokkaan. Meillä on Suomen modernein kouluverkko, uusi liikuntatalo ja paljon palveluja tuottavia yrityksiä. Tulevaisuudessa tulemme saamaan mahdollisesti lisää uusia liikuntahalleja, upean liikuntapuiston, uimahallin ja vielä ainakin yhden uuden koulun.

Rusinat pullasta politiikka ei ole mahdollista. Emme voi haaveilla uusista kouluista ja palveluista ilman kasvua. Pitää myös huomioida, että esimerkiksi Verso (Pirkkalan Koulukampus) on leasing rahoitteinen eli sen osalta olemme jo rusinat saaneet, mutta pulla on vielä leipomatta.

Pirkkalakaan ei voi kuitenkaan kasvaa liian nopeasti ja siihen on useampia syitä. Ensinnäkin liian nopea kasvu aiheuttaa haasteita palveluverkolle ja taloudelle. Toisekseen, jos ihmisen elinympäristö muuttuu liian nopeasti, niin se aiheuttaa muutosvastarintaa. Kolmannekseen rakentamisen laadun tulee säilyä korkeana, jotta Pirkkalaan ei synny ei toivottuja alueita.

On totta, että Pirkkalan tulee hiukan kiihdyttää kasvuvauhtia, jotta olisimme valmiimpia vuoteen 2032, jolloin ratikan vastikkeet alkavat täysimääräisinä juosta. Tämä ei kuitenkaan edellytä 1000 uutta asukasta vuodesta, kuten on jossain väläytelty. Olemme tällä valtuustokaudella pohtineet tuleva kasvua varmasti enemmän, kun koskaan aiemmin. Meillä on ollut lukuisia iltakouluja ja olemme saaneet luottavaksemme varmasti 2000 sivullista ratikka-aineistoa. Näiden pohjalta arvioisin, että Pirkkalalle olisi sopivaa ja realistista noin 500 asukkaan keskimääräinen vuosittainen kasvu. Tuolla kasvulla ”ratikka pystytään maksamaan” suht. kivuttomasti ja pystymme samalla vaatimaan rakentamiselta laatua. Myös palveluverkko pysyy perässä, eikä ympäristö mielestäni muutu liiaksi.

Kestävän kasvun edellytykset

• Rakennetaan pääasiassa jo muokattuun ympäristöön.
• Vaaditaan rakentamiselta laatua. Ei liian pieniä asuntoja ja riittävästi rakenteellista pysäköintiä.
• Ei anneta kasvun hedelmiä gryndereille, vaan vaaditaan rakentamisesta lähelle lain sallimaa korvausta.
• Kasvu noin 500 asukasta per vuosi.
• Rakennetaan ensisijassa jo rakennettuun ympäristöön, jolloin ei tarvitse kaataa metsää rakentamisen tieltä.

Omakotitalotontit

Koen tämän kauden isoimpana epäonnistumisena, että omakotitaloja ei saatu riittävästi kaavoitettua. Isoimpana syynä on ollut Kehätien eteläpuolen osayleiskaavan viivästyminen sekä Loukonlahden kaavan oikeusprosessi. Kehätien eteläpuolen osayleiskaavan luonnos tuli monta vuotta myöhässä nähtäville. Nyt se on kuitenkin nähtävillä ja kaava pitää saada nopeasti liikenteeseen. Onneksi uusi Rakentamislaki mahdollistaa yleis- ja asemakaavoituksen limittäin, joten sen puitteissa on mahdollista kaavoittaa omakotitaloja, vaikka yleiskaavassa kestäisikin. Kehätien eteläpuolen yleiskaavassa on ongelmansa, mutta uskon, että ne kaikki on vähintään tyydyttävästi ratkaistavissa.

Kynnyskysymykseni Kehätien Etelä-puolen osayleiskaavaan:

• Sikojoen viherkäytävä aiheuttaa vahinkoa tontin omistajien omaisuudelle. Tähän pitää saada ratkaisu.
• Läpitie Toivioon aiheuttaa merkittävää haittaa yksityiselle omaisuudelle. Tähän pitää löytää hyvä kompromissi.

Talous

Pirkkalalla on viime vuodet pyyhkinyt varsin hyvin taloudessa. Naapurikunnissa on tehty isoja alijäämiä, kun Pirkkalassa on pysytty nollassa tai sen paremmalla puolella. Veroprosentti on seudun pienin, jos Tamperetta ei lasketa lukuun. Hyvään tilanteeseen ei voi kuitenkaan tyytyä, vaan kokoajan on tehtävä taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Seuraavassa muutama pointti joita tulen ajamaan.

• Veroprosentti on pidettävä jatkossakin seudun alarekisterissä.
• Jos tulee yksittäisiä heikkoja vuosia, niin silloin pitää mieluummin ottaa lainaa, kun korottaa veroja.
• Kaavataloudesta on huolehdittava. Maata ei saa myydä tai vuokrata alihintaan.
• Tontit pyrittävä jatkossakin ensisijassa vuokraamaan. Maanvuokratulot tulevat olemaan tulevaisuudessa iso tuloerä kunnalle.
• Eletään resurssiviisaasti. Jos joku työntekijä eläköityy tai vaihtaa työpaikkaa, niin aina tulee tehdä tarvekartoitus ennen uuden työntekijän palkkaamista.