esittäjältä Aloitin tammikuussa opiskelmaan tutkintotavoitteellisesti avoimessa yliopistossa. Tämän vuoksi olen joutunut priorisoimaan asioita uudelleen ja siksi blogien kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Haluan kuitenkin pitää blogini aktiivisena ja siksi julkaisen joitakin koulutehtäviäni, jotka soveltuvat sivuni teemaan. Tämä nimenomainen tehtävä on markkinoinnin perusteet kurssilta, jossa piti arvioida valitsemansa kohteen toimintaympäristöä, markkinatilannetta ja kilpailua. Valitsin kohteekseni Pirkkalan kunnan.
Johdanto
Pirkkalalla on hyvä maine ja se onkin keikkunut onnellisuus- ja elinvoimatilastojen
kärkisijoilla (Epsi Rating Finland, 2019; WSP Global Inc., 2021). Pirkkalan menestys johtuu pitkälti kunnan ekonomisesta toimintaympäristöstä. Sijainti ja hyvät veronmaksajat takaavat erinomaiset toimintaedellytykset, mutta Pirkkalalla on myös paljon haasteita taklattavanaan. Selvityksessä tarkastelen Pirkkalan kunnan kilpailuympäristöä, markkinatilannetta sekä toimintaympäristöä PESTE-analyysin avulla.
Pirkkalan kunnan toimintaympäristö
Poliittinen toimintaympäristö
Suurin osa kuntien toiminnasta on lakisääteistä, joten kunnat ovat erittäin alttiita valtakunnan- ja EU-tason poliittisille päätöksille. Nyt viimeisimpänä isona toimintaympäristöä muuttavana tekijänä on ollut hyvinvointialueuudistus, jossa lähes puolet kuntien henkilökunnasta siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen (Soteuudistus.fi, 2020a). Vastaavasti verotuloista poistuu arviolta 12,39 prosenttiyksikköä (Soteuudistus.fi, 2020b). Myös kunnan mikroympäristössä politiikka on keskeisessä roolissa, sillä kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Voitaneen siis todeta, että kunta on itsessään poliittinen toimintaympäristö.
Ekonominen toimintaympäristö
Kuntien tulot kasautuvat pääasiassa verotuloista, jotka koostuvat kunnallis-, kiinteistöja yhteisöverosta sekä valtionosuuksista. Toki joistakin palveluista kunnat perivät myös maksua, mutta niiden vaikutus kuntatalouteen on yleensä melko pieni. Suomessa on käytössä valtionosuuksien tasausjärjestelmä, joka tarkoittaa sitä, että asukaslukuun suhteutettuna vähemmän verotuloja keräävät kunnat, saavat enemmän valtionosuuksia. Vastaavasti paljon verotuloja keräävät kunnat joutuvat maksajiksi.
Vuoden 2020 verotuloja per asukas tilastossa Pirkkala sijoittuu Suomen 309 kunnan joukossa sijalle 18, mutta kun lasketaan yhteen valtionosuudet ja kunnallisverotulot, niin Pirkkala tippuu 39. huonoimmaksi kunnaksi (Sotkanet, 2021a; liite 1). Pirkkalalla on syystäkin maine hyvätuloisten kuntana ja tämä nostaa kuntalaisten odotuksia palveluiden suhteen. Hyvätuloiset asukkaat, eivät kuitenkaan näy suoraan kuntataloudessa ja siksi kuntalaisten odotuksien täyttäminen on haastavaa.
Kunnan sijainnilla on suuri merkitys kunnan toimintaympäristöön. Suomussalmella on aivan eri haasteet ja mahdollisuudet kuin Pirkkalalla. Maantieteellinen sijainti määrittää myös pitkälti yhteistyökumppanit ja yhteistyön laadun.
Pirkkalan sijainti elinvoimaisella kaupunkiseudulla mahdollistaa paljon, mutta samalla se on myös haaste. Pirkkala joutuu jarruttelemaan kasvua, jotta se ei kasvaisi liian nopeasti. Moni muu Suomen kunta voi vain haaveilla tästä tilanteesta, mutta kaikki kuntalaiset eivät halua kasvun tuomaa muutosta ja se herättää vastarintaa.
Pirkkalalaiset hyödyntävät laajasti Tampereen ja sen seutukunnan palveluita, joten kaikkia palveluita ei tarvitse itse järjestää. Esimerkiksi Pirkkalassa ei ole uimahallia, vaikka monessa muussa 20 000 asukkaan kunnassa on. Myös mm. jätehuolto ja joukkoliikenne toteutetaan seudullisella yhteistyöllä.
Sosiaalinen toimintaympäristö
Väestö ikääntyy Suomessa vauhdilla, eikä Pirkkala ole poikkeus. Suurin osa väestön ikääntymisestä johtuvista menoista siirtyy hyvinvointialueelle, mutta kunnillekin jää vielä paljon tehtäviä seniorikansalaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Senioreille tarvitaan mm. monipuolisia asumispalveluita ja aktiviteetteja.
Samaan aikaan kun väestö ikääntyy, on viime vuosina syntyneiden lasten määrä vähentynyt. Tämä tarkoittaa monessa kunnassa sitä, että päiväkodeista ja kouluista on ylitarjontaa. Pirkkala on demografialtaan vielä varsin nuori kunta, mutta samalla se on yksi Suomen nopeimmin ikääntyvistä kunnista (liite 2). Vuonna 2021 yli 75-vuotiaiden osuus kuntalaisista oli 8,4 %, mutta vuonna 2040 sen ennustetaan olevan jo 14,4 % (Sotkanet, 2022a).
Vaikka tilastokeskuksen ennusteiden mukaan, myös Pirkkalassa 0–15-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan 2040 mennessä (Sotkanet, 2022b), niin vahvana kasvukuntana tämä ei ole mielestäni todennäköistä. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa ennustetaan 1,1 prosentin väestönkasvua seudulle (Tampereen kaupunkiseutu, 2021, s.4). Asuntopoliittisessa ohjelmassa on huomioitu paremmin alueen erityispiirteet ja siksi uskon enemmän kaupunkiseudun ennustukseen kuin tilastokeskuksen vastaavaan. Uskon myös, että lapsiystävällisenä kuntana Pirkkala tulee jatkossakin houkuttelemaan lapsiperheitä alueelle ja siksi myös 0–15-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan vuoteen 2040 mennessä.
Työvoimapula vaivaa useita aloja, niin yksityisellä kuin julkisella sektorillakin. Kunnat saattavat joutua joskus tilanteeseen, jossa lakisääteistä velvoitetta ei voida hoitaa siksi, ettei ole saatavilla riittävästi työvoimaa.
Pirkkalassa on ollut useita rekrytointeja, jotka on jouduttu uusimaan siksi, ettei ole löytynyt osaavaa työvoimaa. On myös ollut tilanteita, jossa työtehtävän vaatimustasoa on laskettu, sen vuoksi, ettei sopivaa työntekijää ole löytynyt (Pirkkalan kunnanhallitus, 2022).
Teknologinen toimintaympäristö
Yhä useampi kuntalainen haluaa palvelua digitaalisesti. Myös koulujen tulee kehittää opetusta siihen suuntaan, että oppilaat pärjäävät jatko-opiskelussa verkkoympäristöissä. Pärjääminen digitaalisessa ympäristössä vaatii investointeja laitteisiin ja ohjelmistoihin. Kunnat voivat myöskin hakea säästöjä, tehostamalla toimintaa teknologian avulla. Lisäksi Kunnat ovat houkutteleva kohde kyberhyökkäyksille, joten tietoturva-asiat tulee huomioida.
Kuntien viestintä on enenemässä määrin siirtynyt verkkoon. Tämä on avannut kunnalle väylän tiedottaa aktiivisemmin ja laajemmin, mutta samalla se on tuonut haasteita. Kuntalaiset odottavat nykyisin aktiivista viestintää ja pettyvät herkästi, jos tieto ei saavuta heitä. Ongelmana on kuitenkin se, että kun tietoa on valtavasti, niin millä saadaan merkityksellinen tieto oikealle kuntalaiselle.
Sosiaalinen media on avannut kuntalaisille helpon ja nopean keinon vaikuttaa. Tämä on mielestäni isossa kuvassa hyvä asia, mutta siinäkin on ongelmansa. Monesti pieni ryhmä somessa saa aikaan ison kohun ja se saattaa muuttaa poliitikkojen kantoja asioihin. Tämä
taas saattaa aiheuttaa linjattomuutta päätöksenteossa ja näin hidastaa prosesseja.
Ekologinen toimintaympäristö
Kunnat ovat suunnannäyttäjiä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kunnan valinnoilla on iso merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Koska kaavoitus on pitkälti kuntien vastuulla, niin luonnon monimuotoisuuden osalta kunnat ovat tärkein yksittäinen toimija.
Pirkkala on varsin hyvin kantanut vastuunsa ekologisissa asioissa. Pirkkala on yksi HINKU-kunnista, joka tarkoittaa sitä, että Pirkkala on sitoutunut vähentämään päästöjään 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta (Suomen ympäristökeskus, 2019).
Pirkkalassa on tehty ilmastotiekartta, jolla tähän tavoitteeseen pyritään (Pirkkalan kunta,
2021). Lisäksi Pirkkalassa on luonnon monimuotoisuusohjelma (Pirkkalan kunta, 2020).
Pirkkala on pinta-alaltaan varsin pieni kunta ja se tuo haasteita. Kasvukuntana Pirkkalan pitää raivata tilaa uusille asukkaille ja yrityksille. Usein tila raivataan metsistä, jolloin HINKU-tavoitteet karkaavat kauemmaksi ja luonnon monimuotoisuus kärsii. Pirkkala joutuukin jatkuvasti tasapainottelemaan, jotta kasvu on kestävää.
Pirkkalan kunnan kilpailuympäristö
Kilpailuympäristö Suomessa ja Tampereen kaupunkiseudulla
Suomessa kaupunkiseudut kilpailevat keskenään asukkaista ja yrityksistä. Kaupunkiseudun yksittäinen kunta ei yleensä kilpaile toisella kaupunkiseudulla olevan kunnan kanssa, vaan kilpailu tapahtuu usein naapurikuntien välillä. Tampereen seudun ehdoton markkinajohtaja on Tampere ja ympäristökunnat ovat Pirkkala mukaan lukien seuraajia. Tampereelle ei löydy haastajaa, mutta tarkemmalla tutkimuksella haastaja-asetelma varmasti löytyy ympäristökuntien joukosta.
Pirkkalan tärkeimmät kilpailijat
Maantieteellisesti tarkasteltuna Pirkkalan tärkeimmät kilpailijat ovat naapurikunnat Nokia, Tampere ja Lempäälä. On kuitenkin ajanjaksoja, jolloin joku muu ympäristökunta nousee tärkeimmäksi kilpailijaksi jollakin osa-alueella. Esimerkiksi tällä hetkellä Kangasalalla kaavoitetaan paljon pientaloja, kun taas Pirkkalassa on sillä sektorilla rauhallisempaa. Näin ollen Kangasalasta on tullut varteenotettava vaihtoehto lapsiperheille, joita myös Pirkkala tavoittelee.
Pirkkalan kilpailutilanne
Pirkkala kuuluu muiden ympäristökuntien tavoin Tampereen kaupunkiseutuun sekä Pirkanmaan liittoon. Näissä alueellisissa organisaatioissa tehdään hyvää yhteistyötä ja pyritään pärjäämään kansallisen tason kilpailussa. Alueorganisaatiot ovat sitä vahvempia, mitä yhtenäisempiä ne ovat, joten olisi toivottavaa, ettei osapuolet kilpaile juuri keskenään. Kilpailua toki aina tulee olemaan yrityksistä ja asukkaista, mutta se on hyvin hienovaraista. Ehkä jopa niin hienovaraista, ettei sitä edes myönnetä.
Yhteenveto
Pienistä valtionosuuksistaan huolimatta Pirkkala pärjää varsin hyvin taloudellisesti ja on siksi pärjännyt hyvin kilpailussa. Pirkkalan sijainti ei tule muuttumaan, joten se tulee jatkossakin olemaan kunnan suurin vahvuus. Hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa uusien teknologisten innovaatioiden pilotoinnin ja ilmastoystävällisen sekä energiatehokkaan rakentamisen.
Myös uhkakuvia löytyy. Edelleen on monen mielessä ajatus, että kuntien määrää pitäisi reilusti pienentää. Keskustelu varmasti kiihtyy hyvinvointialueuudistuksen johdosta ja silloin Pirkkalan tulevaisuus itsenäisenä kuntana on uhattuna. On myös pieni mahdollisuus sille, että koronakokemusten jälkeen muuttoliikenne kääntyykaupunkiseuduilta maaseudulle.
Ei pidä myöskään unohtaa jatkuvaa uhkaa kunnan sisäpolitiikassa. Pirkkala joutuu jatkuvasti miettimään, mikä on sopiva kasvuvauhti. Liian kova kasvu muuttaa liian nopeasti kuntalaisten elinympäristöä ja se saattaa vahvistaa kehitystä vastustavan opposition valtaa, jolloin Pirkkalan kehitys pysähtyy tai ainakin hidastuu. Myös työvoiman riittävyys ja isot globaalit kriisit, saattavat vaikuttaa negatiivisesti Pirkkalan tilanteeseen.
Kaikesta huolimatta uskon, että Pirkkala on jatkossakin ehdotonta kärkeä suomalaisella kuntasektorilla.
Lähteet
Epsi Rating Finland. (2019). Onnellisimman maan onnellisimmat asukkaat löytyvät
Kauniaisista ja Naantalista. Noudettu 28.04.2022 osoitteesta https://kvalitetsindexfi.mynewsdesk.com/pressreleases/onnellisimman-maan-onnellisimmat-asukkaatloeytyvaet-kauniaisista-ja-naantalista-2975223
Pirkkalan kunnanhallitus. (2022), Pirkkalan kunnanhallituksen pöytäkirja 11.04.2022 107
§. Noudettu 28.04.2022 osoitteesta
https://pirkkala.tweb.fi/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?bid=25464
Pirkkalan kunta (2020). Pirkkalan luonnon monimuotoisuusohjelma. Noudettu
28.04.2022 osoitteesta https://www.pirkkala.fi/luonnon-monimuotoisuus
Pirkkalan kunta. (2021). Pirkkalan ilmastotiekartta 2030 liitteineen. Noudettu
28.04.2022 osoitteesta https://www.pirkkala.fi/pirkkalan-ilmastotiekartta
Soteuudistus.fi. (2020a). Vaikutukset henkilöstöön. Noudettu 27.04.2022 osoitteesta
https://soteuudistus.fi/vaikutukset-henkilostoon
Soteuudistus.fi. (2020b). Verotuksen muutokset. Noudettu 27.04.2022 osoitteesta
https://soteuudistus.fi/verotuksen-muutokset
Sotkanet. (2021a). Verotulot, euroa / asukas. Noudettu 27.04.2022 osoitteesta
https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko?indicator=s_bzsNY1AgA=®ion=VVC7CgMxD
PujgB_hOPwdXW7xUOja_99qS7kjJSA7kuLYDh2a4ho6JNXi3SGOQg_rXIwxTmDbLOaf7kO
K147pspziMkX7gDeGsoO8P1zISr7fOn-qaqdGGWwaa2KU9gerbKMDt7YyoEpiLTWRCXW8x6onXt7n8a5-jIuyrd1ECmDnzXxt0sHCeGD__mhQ2-
fg==&year=sy5zBAA=&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-
SNAPSHOT&buildTimestamp=202109301228&order=S
Sotkanet. (2022a). 75 vuotta täyttäneet. Noudettu 28.04.2022 osoitteesta
https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko?indicator=szbysLZMBAA=®ion=VVC7CgMx
DPujgB_hOPwdXW7xUOja_99qS7kjJSA7kuLYDh2a4ho6JNXi3SGOQg_rXIwxTmDbLOaf7k
OK147pspziMkX7gDeGsoO8P1zISr7fOn-qaqdGGWwaa2KU9gerbKMDt7YyoEpiLTWRCXW8x6onXt7n8a5-jIuyrd1ECmDnzXxt0sHCeGD__mhQ2
fg==&year=sy5zsjbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-
SNAPSHOT&buildTimestamp=202109301228
Sotkanet. (2022b). 0-15 vuotiaat väestöstä. Noudettu 28.04.2022 osoitteesta
https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szZytrZMBwA=®ion=szYpBwA=
&year=sy5zsjbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-
SNAPSHOT&buildTimestamp=202109301228
Suomen ympäristökeskus. (2019). Hinku-kunnat. Noudettu 28.04.2022 osoitteesta
https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-fi/hinku/hinkukunnat
Tampereen kaupunkiseutu. (2021). Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen
ohjelma. Noudettu 28.04.2022 osoitteesta: https://tampereenseutu.fi/wpcontent/uploads/2021/07/Seudullinen-asuntopoliittinen-ohjelma-2040-1.pdf
WSP Global Inc. (2021). Alueiden tutkimus 2021. Noudettu 28.04.2022 osoitteesta https://www.wsp.com/fi-FI/nakemyksia-uusin/alueiden-tutkimus-2021
Liitteet
Liite 1. SOTKAnet verotulot ja valtionosuudet
Liite 2. SOTKAnet yli 75 vuotiaat 2019-2021 ja ennuste 2040
P.S. liitteitä en saanut tähän järkevästi liitettyä, mutta jos asia kiinnostaa voin toimittaa ne pyynnöstä.
Aki Hepokorpi 
Vastaa